torstai 17. marraskuuta 2011

Mitä tarkoittaa, jos rakastuu kuudella isolla ärrällä?


Hannu Hirvonen & Pia Sakki: Rakastunut krokotiili. 76 sivua. Tammi 2011. Kannen ja ulkoasun suunnittelu Terhi Haikonen.










Hannu Hirvosen Murisevan metsän eläinasukkaat ovat jo entuudestaan tuttuja Tammen Keltanokka-sarjassa ilmestyneistä helppolukuisista lastenromaaneista Murisevassa metsässä, Tärisevä traktori ja Harvapäinen hirvi (Tammi 2007, 2009, 2010).

Finlandia Junior –ehdokkaaksi nostettu Rakastunut krokotiili on luokiteltavissa lähinnä runsaasti kuvitetuksi miniatyyrikokoiseksi saturomaaniksi – hyvä ja tarpeellinen lajityyppi sekin.

Pia Sakin nelivärikuvitus pääsee nyt Keltanokka-sarjan mustavalkokuvitusta paremmin esiin ja höystää hyvin romanttis-viritteisen tarinan käänteitä. Kuvitus siivittää riittävän lyhyttä tekstiä ja taittokin on osunut nappiinsa: kokonaisuus on heleä ja herkulllinen.

Krokotiili Kristian on kotiutunut pohjoiseen havumetsään jo aiemmissa kirjoissa ja asiaa ei enää sen paremmin ihmetellä.

Hirvonen uudistaa suomalaisen eläinsadun vakiintunutta eläingalleriaa. Keskeisillä eläinsankareilla – krokotiiilien Krristianin ja Krrillan lisäksi siilillä, hiirillä, karhulla ja hirvellä, joka asuu pääasiassa Ugandassa – on toki tietyt luonnetyypit, mutta myös väljyyttä tarvittaessa poiketa niistä juonenkäänteiden niin vaatiessa.





Kirja opettaaa – ilman sormen heristystä – että taiteesta voi nauttia vasta kun perustarpeet on tyydytetty. Siispä Rakastunut krokotiili –kirjassakin syödään paljon ja antaumuksellisesti.

Yhteisöllisyys kannattelee Murisevan metsän eläinten arkea monin eri tavoin. Hiirten häävalmistelut sujuvat kekseliäästi mutta perinteisen kaavan mukaan:

Hämähäkit valmistivat pakan morsiushuntua. Taivaalta saamme jotain sinistä, kirkonkylän kirjastosta jotain lainattua ja harakka lupasi toimittaa jokaiselle morsiamelle jotain uutta.


Hiirten hääjuhlan seremoniamestarina toimii tunteellinen kuu, joka paljastaa morsiusparille suuren salaisuuden: ”Elämä on rakkautta. Rakkaus on elämää. Ei sen kummempaa. Ja siinä kaikki.”




Hääkakakun leikkauksesta sukeutuukin mojova yllätys, joka on Krristianille melkoinen koettelemus. Paljastuu, että Krrilla on käytännöllinen ja emansipoitunut nuori krokotiili, jolla on Krristianin pään menoksi aivan erityisiä suunnitelmia. Kaukorakastuminen on ollut Krristianille huomattavasti mutkattomampaa ja lähikontakti vaatii vähän strategian hiomista. Onneksi kuu näyttää taitonsa pätevänä parisuhdeterapeuttina.

Hannu Hirvonen tunnetaan myös aforistikkona, ja niinpä hän on pudotellut tähän saturomaaniinkin muutamia nasevia aforismeja, kuten kuun viisauden siitä kuinka ”Pelko on rakkaudelle samaa kuin vesi tulelle, mutta rakkaus haihduttaa pelon niin kuin tuli veden. Ainakin jos on sopiva kattila”.

Tiivistettynä: kuuden ärrän rakkaus vie jalat alta ja tajun kankaalle.

1 kommentti:

kirsti k kirjoitti...

Tämä on hykeRRRRyttävä kirja!

Pikkuruinen juonipaljastus:

Krokotiili Kristian on niin rakastunut, että pyörtyy tarinan aikana muutaman kerran. Pökertymiset nostivat pintaan muiston kymppivuotissynttäreiltäni, kun naapuri pari vuotta vanhempi poika tuli yllättäen onnittelukäynnille. Menin avaamaan oven, näin pojan - ja kaaduin täysin vartaloin selälleni eteisen lattialle. En tiedä, pyörryinkö oikeasti, mutta siltä se tuntui. Jalat alta ja taju kankaalla, kuten Rouva Huukin sanoi.