Gunilla Bergströmin kuvitusta kuvakirjaan
Mikko Mallikas on oikukas (Tammi 1997).
Tämä
ei taida olla ihan ensimmäinen kerta, kun rouva Huu puhuu painokkaasti sen
puolesta, että ruotsalaisen kirjailija-kuvittaja Gunilla Bergströmin
kuvakirjahahmolle, Mikko Mallikkaan isälle, pitäisi myöntää Lue lapselle –tunnustuspalkinto.
Olen aina ihaillut sitä luonnikkuutta, jolla Mikon ja isän pienperheessä pidetään huushollin pyörittämisen ohessa myös päivittäisistä lukutuokioista kiinni.
Mikon
isä rentoutuu töiden jälkeen lukemalla päivän sanomalehteä. Lukuhetken
kruunaa piipun poltto ja kolpakollinen olutta.
Ja
päivän päätteeksi Mikon isä lukee pojalle tietysti iltasadun.
Nykytutkimusten mukaan on tärkeää, että lapsen vanhemmat näyttävät myös omalla esimerkillään lukemisen olevan heille mieluinen vapaa-ajan viettotapa.
Vaikka vanhemmat lukisivat lapselleen päivät pääksytysten, mutta samalla omalla käytöksellään viestisivät, että lukeminen ei todellakaan ole heille mieluinen tapa viettää aikaa, ponnistelu lapsen lukemaan innostamisesta vesittyy.
Erityisen iso merkitys on isän esimerkillä.
Kuluvalla
Miesten viikolla järjestettävä Kiedo meidät tarinaan -kampanja haastaa miehet toimimaan lukemisen
puolesta päiväkotien, koulujen ja kirjastojen arjessa.
Innostava miehen malli
on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla varsinkin pojat saadaan kiinnostumaan
kirjoista. Siksi miehiä kannustetaan ottamaan aktiivinen rooli lukevina
aikuisina.
Työn voi tehdä helposti oman perheen tai lapsenlapsen päiväkoti-
tai kouluryhmässä tai omassa lähikirjastossa. Ideana on lukea tai tarinoida
lapsille hetkinen esimerkiksi aamupiirin tai aamunavaushetken yhteydessä, tai
omien lasten kanssa kirjastoissa.
Hankkeen
takana on Vanhempainliitto, johon kuuluu lähes 1400
päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa toimivaa vanhempainyhdistystä.
Kampanja liittyy Vanhempainliiton VALOSA -hankkeeseen ja Oulun yliopiston Lukuinto-hankkeen yhteistyöhön.
4 kommenttia:
Entäs Emilia ja isä Oskari?
Kiitos muistutuksesta, Pau. Rouva Huu lupaa palata Emilian ja Oskarin lukuhetkiin hiukan tuonnempana!
Aku Ankka pitäisi palkita ansioistaan kolmen sukulaislapsen työttömänä yksinhuoltaja-sijaisisänä. Hän hoitaa hommansa hyvin ja pärjää myös "naisten töissä". On aina läsnä lasten maailmassa, ottaa heidät vakavasti, retkeilee heidän kanssaan, laittaa ruokaa, yrittää löytää töitä. Lasten ja Akun suhde on selvästi lämmin, vaikka A. osaakin vetää myös rajat (silloin tällöin jopa kilarit).
Anneli
No ilman muuta, kunnia myös Akulle. Yksinhuoltajaisien yhdistys tai pienperheyhdistys voisi pyytää sponsoriapua Aku Ankka -lehdeltä ja samalla antaa kunnian Akun hienolle elämäntyölle.
Ja kun tässä nyt näitä muitakin tunnustuksen arvoisia isäkandidaatteja on tuotu esiin, niin ei pidä unohtaa Markus Majaluoman Hulda-kirjojen isää!
Lähetä kommentti