Agricola sai arvoisensa lasten kuvatietokirjan

Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen, Maisa Tonteri & Pekka Rahkonen: A sanoi Agricola, Lasten Keskus 2017. Kuvitus ja taitto Pekka Rahkonen.

Viime aikoina on harmiteltu sitä, että suurmiehistä tai miesten pienemmistäkin urotöistä kyllä kirjoitetaan aikuisille elämäkertoja, mutta naiset ja tytöt jätetään katveeseen.

Onneksi tämä puute korjaantuu ainakin osittain jo lähiaikoina,  kun Into kustannuksen, S &S  ja  Teos julkaisevat lapsille ja nuorille suunnattuja elämäkertateoksia suomalaisista naisista.   

Kuvatietokirja Mikael Agricolasta (n. 1510–1557), A sanoi Agricola, on miehisestä kohteestaan huolimatta tärkeä lastenkulttuuriteko, jonka mittava tietoaines, eloisa kerronta ja visuaalinen esitystapa tyydyttävät aikuisenkin tiedonnälkää.

Teos on syntynyt rautaisen asiantuntijatiimin yhteistyönä. Turun yliopiston suomen kielen professorin työstä hiljattain eläköitynyt Kaisa Häkkinen on tutkinut suomen kielen kehitystä ja erityisesti sanojen syntyä ja alkuperää. Tytti Issakainen on kirjoittanut lukuisia lasten tietokirjoja mm. kirkollisista juhlapyhistä. Kustannuspäällikkönä Lasten Keskuksella aiemmin työskennellyt Maisa Tonteri (aik. Savolainen) on kirjoittanut myös lastenkirjoja ja suomentaa edelleen lastenkirjoja.

Kirjan tekoon käytettyjä työtunteja ja lukuisia kompromisseja voi vain varovasti arvailla kompaktin lopputuloksen äärellä.  

A sanoi Agricola lähestyy aihettaan lapsiystävällisesti. Tarinan käynnistää  nimittäin Agricolan oman pojan Kristianin mielenkiinto isänsä työtä kohtaan. 

Ratkaisu on oivaltava, sillä näin vältytään luontevasti lataamasta liian paljon yksityiskohtaista ja nuorta lukijakuntaa puuduttavaa asiatietoa.

Isä antaa pojalleen oman aapiskirjan ja poika kiinnostuu isän elämästä ja 
saavutuksista. Pekka Rahkosen kuvitusta Tytti Issakaisen, Kaisa Häkkisen ja 
Maisa Tonterin lasten tietokuvakirjaan A sanoi Agricola (Lasten Keskus 2017). 

Agricola kertoo siis itse merkittävimmät elämänvaiheensa aukeamilla nasevasti tiivistäen: lähtö Pernajan pitäjästä kouluun Viipuriin, sieltä Turkuun piispan kirjuriksi ja lisäoppiin Wittenbergin yliopistoon Martti Lutherin oppilaaksi.

-   Wittenbergistä minä valmistuin maisteriksi ja palasin sitten takaisin tänne Turkuun, isä päättää kertomuksensa Saksan matkasta.  

-  Mitä isä sitten alkoi tehdä? minä kysyin? 

-   Suomea puhuva kansa piti opettaa lukemaan, isä huokaisee. 

-    Suomen kielellä oli kirjoitettu kovin vähän. Kaikki piti aloittaa A:sta. Siksi kirjoitin tämän Abckirjan, jonka äsken sait lahjaksi.

Suomen kielen historiaa tarjotaan sopivina haukkapaloina ja hyvin asiayhteyteen perusteltuina osina. Murteiden merkitys korostuu, kun kerrotaan, kuinka Agricola sulautti suomen kieleen sanoja eri murrealueilta.

Pekka Rahkosen kuvitustyylille on tyypillistä karikatyyriset ihmishahmot, 
Tämä aukeama, jossa Agricola on matkalla yhdessä piispan kanssa, todistaa, 
että Rahkonen taitaa myös maalailevamman tyylin. Rahkosen kuvitusta 
Tytti Issakaisen, Kaisa Häkkisen ja Maisa Tonterin lasten tietokuvakirjaan 
A sanoi Agricola (Lasten Keskus 2017).

Nykykielen ja Agricolan aikaisen kielen erot todentuvat havainnollistesti vuoropuhelun vertailussa, jossa Agricolan kehittämä kieli on muutettu suomalaisten nykylasten käyttämälle puhekielelle.

Tiedonnälkäisemmän lukijan tarvetta tyydyttää kuvakirjaosuuden loppuun sijoitettu asiateksti, jossa käydään Agricolan elämänvaiheita ja työn merkitystä laajemmin läpi. Siitä selviää myös, että Mikael Agricola kuoli jo Kristianin varhaisessa lapsuudessa, pojan ollessa vain seitsenvuotias. Kristian teki elämäntyönsä Tallinnassa piispana, ja kuoli ennenaikaisesti jo 36-vuotiaana. 

"Sanojen siltaa pitkin tavoitamme asioita, joita emme voi nähdä ja koskettaa" 
havainnollistaa isä pojalleen. Pekka Rahkosen kuvitusta Tytti Issakaisen, 
Kaisa Häkkisen ja Maisa Tonterin lasten tietokuvakirjaan A sanoi Agricola 
(Lasten Keskus 2017).

Tänään vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. 

Käytetään siis kieltä vivahteikkaasti ja Agricolan työtä kunnioittaen.