Mikä saa sydämen sykkimään?

Sarah Crossan: Kuunnousu, suomentanut Kaisa Kattelus, 381 sivua, S & S 2020. Kansikuva Hilla Semeri.

Yhdysvaltalainen Sarah Crossan on suomalaisille entuudestaan tuttu säeromaanista Yksi (S & S 2018), joka kertoi siamilaisista kaksosista, Cracesta ja Tippistä. 

Kuunnousun keskushenkilö on teini-ikäinen nuorukainen, Joe, mutta Hilla Semerin kansikuva taitaa silti vedota enemmän tyttöihin. 

Toivottavasti Suomeen saataisiin jo pian  – joko kotimaisina toteutuksina tai käännöksinä – aiheiltaan ja kerronnaltaan aidosti poikia kiinnostavia säeromaaneja. 

Yhdysvalloista suomennetaan nyt paljon nuortenromaaneja, jotka kuvaavat syrjäytyneiden perheiden arkea nuorten keskushenkilöiden kautta (esim. Angie Thomasin Viha jonka kylvät ja Mun vuoro, Otava 2017 ja 2020 sekä  Courtney Summersin Sadie, Karisto 2019). 

Joen isoveli Ed on istunut jo yli kymmenen vuotta  vankilassa poliisin murhasta syytettynä ja odottaa kuolemantuomion täytäntöönpanoa. 

Perheen isä on kuollut jo aiemmin ja äiti on pahasti alkoholisoitunut ja tullut riippuvaiseksi lääkkeistä. Karen-täti yrittää pitää perheen hentoisia kulisseja pystyssä, mutta hän tekee niin pikemminkin velvollisuudesta kuin lähimmäisenrakkaudesta. 

Traagisuutta veljen tilanteeseen tuo se, että häntä syytetään poliisin ampumisesta nimenomaan Texasissa, jossa kuolemantuomiot myrkkyruoskeineen ja sähkötuoleineen ovat vielä voimassa. 

Amerikkalainen oikeusjärjestelmä ällistyttää suomalaista lukijaa, joskin se on tuttua monista elokuvista ja tv-sarjoistakin. 

Joe ei ole käynyt yli kymmeneen vuoteen tapaamassa veljeään vankilassa, koska veljen luona käyminen tuntuu siltä ”kuin joku / tarraisi kiinni, / kiskoisi sisälmyksiä ulos / paljain käsin”. 

Crossan vuorottelee takaumien ja nykyhetken välillä. Lukija pysyy silti yllättävän hyvin  kyydissä mukana.

Isoveli on ollut aina Joelle myös isän korvike ja paras kaveri. Oma aikuistuminen ja hentoiset toiveet veljen kuolemantuomion peruuttamisesta muuttavat pikkuveljen asennetta. 

Joelle on kuitenkin tärkeää saada varmuus siitä, onko veli oikeasti syyllinen vai ei.

– – sitä voi tietää toisesta ihmisestä 

kaiken mahdollisen 

– pituuden, painon, sen tykkääkö kovista vai löysistä  

munista – 

mutta koskaan ei voi tietää mikä  

saa sen sydämen sykkimään. 

Joe saa työpaikan ja pystyy muuttamaan omilleen nuhjuiseen vuokra-asuntoon.

Myös tyttöystävä Nell osoittaa myötätuntoa ja Joe kokee ensirakkauden: 

Nelllin kanssa oleminen nytkäyttää pään taakse, 

saa luut humisemaan, 

veren sirittämään ja kiehumaan, 

kunnes me 

haparoimme, tapailemme ja likistämme 

toisiamme. – – 

Kaisa Katteluksen suomennos tavoittaa erinomaisesti iskevän kerronnan rytmin. 

Todennäköisesti kääntäjä joutuu tekemään säeromaanissa enemmän töitä sopivien ilmaisujen kanssa, kun tihentyneessä tekstissä jää enemmän ilmaa rivien väliin. 

Kuunnousu kuvaa pakahduttavan kauniisti anteeksiantamista ja perhesiteiden lujuutta myös äärimmäisissä oloissa.