torstai 21. lokakuuta 2010

Ei ole kirjan vika, jos kansi on kamala


Grafomaniassa on vast ikään julkistettu Turun Kirjamessuilla järjestetyn kirjankansiäänestyksen tulokset.

Käykääpä kurkkaamassa mielenkiintoisia äänestystuloksia!

Kauneus on katsojan silmässä, tavataan sanoa.

Tämä pätee kirjankansiinkin. Grafomaniassa luvataan vielä tehdä laskelmia äänestäjien iän perusteella: voi olla, että kärkikirjat huonoimman ja parhaimman kirjankannen osalta voivat hyvinkin muuttua, jos mukaan otetaan vain kirjojen todellisen kohderyhmän mieltymykset.

Kaarina Kailan herkkä kansikuva Raili Mikkasen historialliseen nuortenromaaniin, Hopearenkaan taikaan (Tammi 2010), on eittämättä erityisesti aikuisen mieleen, mutta toisaalta se saattaa vedota yhtälaisesti klassiseen tyttökirjallisuuteen viehtyneisin nuoriinkin lukijoihin.

Huonoimman kirjan kannen kyseenalaisen ensimmäisen palkinnon sai Marika Laijärven nuortenromaaniin Vaihtoaskelia (WSOY 2010) tehty räväkän keltainen, hieman retrohenkinen kansikuva.

Rouva Huun työkappale on taas väärässä paikassa eli työhuoneella, joten kirjan kannen suunnittelijan nimi jää tällä erää vielä arvoitukseksi.

Kirjankansitaiteen vähäisestä arvostuksesta myös kustantajien taholla kertoo se, ettei kustantajan kotisivuillakaan nähdä aiheelliseksi kertoa Laijärven nuortenromaanin kannen tehneen graafikon nimeä!

Rouva Huu skannasi juuri eilen Hellevi Salmisen 1960-luvun nuortenromaanien kansia Onnimanniin 4/2010 tulevaa artikkelia varten ja ihasteli kovasti niiden tyylipuhtautta ja typografista yhdenmukaisuutta. Ja kansikuvien tekijät kerrottiin selkeästi kirjan paperiliepeessä tai takakannessa.

Kirjan kansi vaikuttaa yllättävän paljon siihen, ostetaanko, lainataanko ja luetaanko kirja. Siihen nähden kustantajat suhtautuvat edelleen yllättävän piittaamattomasti lasten- ja nuortenkirjojen ulkoasun suunnitteluun.

Suomen Nuorisokirjailijat ry:n organisoima Parhaimman ja huonoimman lasten- tai nuortenromaanin kannen äänestys jatkuu vielä Helsingin Kirjamessuilla.

On mielenkiintoista nähdä, löytyykö Helsingissä uusia kansikammotuksia tai -ihastuksia.

10 kommenttia:

Terhi kirjoitti...

Vaihtoaskeleet on suunnitellut Anna Makkonen. Näitä tietoja on kyllä yllättävän vaikea ja työläs kalastaa!

Anonyymi kirjoitti...

Grafomanian keskustelijoiden äänestyksessä tuo kansi ei olisi saanut huonoimman mitalia.
Näyttelyssä oli useita hutaistuja kansia, jotka ehkä olivat niin yhdentekeviä, etteivät saaneet edes ääniä.
Minua ärsyttävät eniten juuri ne. Huono kansi pystyy pilaamaan hyvänkin kirjan.
Kirjavinkkareiden blogissa muuten keskusteltiin tästä kerran ja vinkkarit totesivat, että huonokantista kirjaa on vaikea lukijoille syöttää vaikka sisältö olisi miten hyvä.
Anneli

Anonyymi kirjoitti...

Sivupiirissä on juuri nyt auki keskusteluketju kirjankansista. Sen aloitti Raili Mikkasen blogipostaus ja keskustelu on tämän vuoden alkupuolelta, mutta Turun äänestyksen jälkeen ketju on saanut lisää kirjoituksia. Käykää katsomassa.
sama anneli

Anonyymi kirjoitti...

Tulipa tässä mieleen Ihmemies Topi vuosien takaa. Kannessahan komeilee lapsilukijoiden mielestä muovailuvahasta pyöritelty örkki, possu, myyrä tms. Ei ole vaikea arvata, tarttuuko kuudesluokkalainen, karatea harrastava poika kirjaan. Mutta kiitollista jutunjuurta on kansi tarjonnut koulukeikoilla. Että voitoksikin se on jossain kääntynyt. Ja otettiinhan kirjasta up, jossa sentään on erilainen kansikin.
Kyllä lapsilukija varsinkin katsoo aina kantta ja takakantta, kun luettavaa valitsee.

Hyvä, että otit asian esille, rouva Huu.

Tuula

Arja kirjoitti...

Ihan pakko kommentoida tähän sellainen pointti, joka usein ärsyttää lasten- ja nuortenkirjojen palkintojen kohdalla! Miksi aikuiset äänestävät tällaisissa? Miksei kysytä pelkästään niiltä, joille kirja on kirjoitettu?

Aivan liian usein kirjallisuuspalkinnot jaetaan ajatuksella aikuisten mielestä paras kirja. Vinkkarina huomaan, että ihan liian usein aikuiset äänestävät oman mielensä mukaan, eivät ajattele, kenelle kirja on suunnattu. Pakko sanoa, että kuvakirjapalkinnot varsinkin menevät usein kirjalle, joka on lasten mielestä tylsä ja outo. Siksi luen mielelläni niistä palkinnoista, jotka on valittu lasten ja nuorten mielipiteen mukaan.

Terveisin Arja-täti joka on koko viikon ollut kiree ja valittava akka

Rouva Huu kirjoitti...

Tää on ihan totta!

Grafomaniassa on nyt julkaistu lista, jossa on huomioitu vain nuorten antamat äänet, ja kauneimmiksi kansiksi ylsivät seuraavat:

1. Hannu Hirvonen: Tuonenkehrääjät (Tammi) 12 ääntä
2. Anneli Kanto: FC Tytsyt (Karisto) 9
3. Tuija Lehtinen: Dibitassut (Paasilinna) sekä Merja ja Marvi Jalo: Jesse joulukoira (WSOY) 8

Nuorten antamia ääniä yhteensä 98.

Ja kehnoimmat kannet:

1. Tuija Lehtinen: Dibitassut (Paasilinna) 16
2. Taina Haahti: Gladiaattorikoutsi (WSOY) 9
3. Maria Vuorio: Eräänä valtavana maanantaina (Tammi) 8

Nuorten miinusääniä yhteensä 94.

Ja Grafomaniassa on myös hyvä tarkennus: äänestäjistä varmasti vain murto-osa on lukenut kirjan ja peilannut visuaalista elämystä kirjan sisältöön.

Ehkä kansiäänestystä pitäisi vähän hienosäätää: esimerkiksi tyyliin: mikä kirja herättää kannen perusteella eniten kiinnostusta lukea kirja.

kirsti k kirjoitti...

Hyvä pointti, Rouva Huu: ensi vuonna voisimmekin kysyä Mikä kansi houkuttelee lukemaan? eikä Mikä on kaunein kansi? Pistämme vinkin korvan taakse.

Anonyymi kirjoitti...

Tällaisen KUVAäänestyksen tuloksissa olisi kyllä ollut paikallaan listata näkyville KUVAN tekijä & kirjan nimi. Tekstin tekijän olisi voinut mainita suluissa
- hänestä kun nyt tällä kertaa ei siis ollut kyse. Tällaisenaan kirjailija saa "sankarin" tai "epäonnistujan" leiman, vaikka onkin ihan ulkopuolinen tässä kuvajutussa.

Terhi kirjoitti...

Anonyymi on oikeassa, mutta kuten Rouva Huukin kirjoitti, graafikoiden nimiä on vaikea / todella työläs löytää. Minulla ei ollut käsillä näitä kirjoja (joiden liepeistä graafikot olisi ollut kätevä tarkistaa), vaan pelkästään tulokset. Toki se olisi reilua ja oikeudenmukaista. Mutta halusin tulokset nopeasti verkkoon. Ainakin tiedämme heti, mistä kirjoista ja kansista puhumme. t. Ääntenlaskija

Anne T kirjoitti...

Kansi on äärimmäisen tärkeä! Olen jättänyt ostamatta kirjan, jossa on ollut mielestäni huono kansi. Jos kansi on sotkuinen, niin siitä saa käsityksen, että koko kirja on hutaisten tehty. Ikävä kyllä tuntuu nuo hutaistut piirroskuvat olevan juuri suosituimpia. :/