maanantai 8. elokuuta 2011

Koulun aloittaminen askarruttaa sekä äitiä että poikaa


Johanna Venho: Otto loikkaa ojan yli. Kertomus koulun alkamisesta. Kuvittanut Marjo Nygård. 45 sivua. Kirjapaja 2011.













Tälle kirjalle on näinä päivinä tilausta tuhansissa kodeissa, kun ekaluokkalaiset aloittavat koulutaipaleensa.

Koulun aloittamista mystifioidaan usein ihan liikaa. Aikuiset kysyvät ekaluokkalaiselta, jännittääkö koulun alkaminen lasta, ikään kuin tapahtumassa olisi itsestään selvästi jotain pelottavaa.

Toisaalta kyse on lapsen kannalta isosta asiasta: reviirit laajenevat, kaveripiirit vaihtuvat ja lapsen odotetaan selviävän monista arkisista toimista yht äkkiä suit-sait-sukkelaan.

Johanna Venhon ja Marjo Nygårdin lastenkertomus on onnen-omiaan aralle tai omissa mielikuvitusmaailmoissaan viihtyvälle lapselle – ja yhtälaisesti myös lapsen ylisuojelevalle tai perushuolestuneelle vanhemmalle. Toisaalta kirjan verkkainen tyylilaji ja lasta kunnioittava asenne tekee hyvää kenelle tahansa lapsen kanssa työskentelevälle.

Oton ajatukset viipyilevät vielä kesän monissa elämyksissä, leikeissä yhdessä Iisan kanssa. Otto on kiinnostunut luonnon ilmiöistä ja hänellä on oma voimaeläin, uniperhonen, jonka poika ottaa koulureppuun tuomaan uskallusta ja turvan tunnetta.

Salaisuus on tämä: kun ajattelen perhosta, se kuulee mitä mietin. Käpyeläimiä sammalella. Aarrekätköä rantakiven alla. Se avaa siivet, sulkee siivet. Istuu pöydänreunalla, liikuttaa tuntosarvia. – –


Koulun alkaminen on äidillekin totinen paikka: vastahan poika oli vauva.



Johanna Venhon tekstissä ylitetään koko ajan erilaisia rajoja: hypätään ojan yli, astutaan uusiin tiloihin, siirrytään luokasta välitunnille ja kokeillaan mihin rahkeet riittävät. Kengännauhojen lisäksi solmitaan sopua ja työstetään yhteishengen ja koulurauhan abstrakteja käsitteitä.




Venhon teksti on impressionistista, hetkeen ja lapsen oikullisesti ailahteleviin tunnetiloihin tukeutuvaa. Tyylissä on paljon samaa kuin Riitta Jalosen lastenkirjoissa, joissa kumarrutaan lapsen tasalle ja kunnioitetaan lapsen tapaa kokea asioita.

Runollinen teksti on haastava kuvittaja Marjo Nygårdille, joka tosin on tottunut kuvittamaan tällaisia täsmäteeman ympärille sommiteltuja, visuaalisilla vertauskuvilla kyllästettyjä lastenkirjoja.

Johtuneeko paperin laadusta vai mistä, mutta osa kuvista jää väritykseltään oudon sameiksi jopa siinä määrin, että kuvat vaikuttavat lähes ahdistavilta, leppeästä tekstistä huolimatta.




Otto löytää oman paikkansa uudessa luokassa ja ystävystyy Eeron ja Saanan kanssa. Uniperhosta ei enää tarvita, se päästetään vapaaksi.


Koulun alkamiseen keskittyvät myös muun muassa nämä kuvakirjat:


Gunilla Bergström: Mikko Mallikas menee kouluun. 5. painos Tammi 2002.
Pirkko Harainen & Leena Lumme: Emma menee esikouluun. WSOY 2004.
Astrid Lindgren & Katrin Engelking: Minäkin tahdon kouluun. WSOY 2. painos 2002.
Tuula Korolainen & Marjo Nygård: Kuono kohti koulua. Lasten Keskus 2010.
Amber Stewart & Layn Marlow: Esikon iso askel. Aurinko Kustannus 2010.
Ian Whybrow & Rosie Reeve: Salla menee kouluun. Kustannus-Mäkelä 2010.
Angela McAllister & Sue Hellard: Taskullinen suukkoja. Kustannus-Mäkelä 2006.

Ei kommentteja: