Inari ja Leena Krohn:
Vihreä vallankumous, 30 sivua, Tammi 1970.
Toimittaja Matti Kuuselan mainio reportaasi tämän päivän Aamulehdessä sysäsi minut heti lukemaan uudelleen suomalaisen 1970-luvun
lastenkirjallisuuden keskeisen kuvakirjan, Leena & Inari Krohnin Vihreän
vallankumouksen.
Matti
Kuusela on laskenut, että Nokian kaupungissa on viime syksystä kevääseen asti
toteutetun summittaisen laskutoimituksen perusteella 33 540 parkkipaikkaa, mikä
on enemmän kuin kaupungin asukasluku.
Provokatiivinen
laskenta sai kimmokkeensa isoisän ja lastenlasten mieluisasta päiväkodin pihan
leikkipaikasta. Päiväkoti purettiin homeongelman takia ja tilalle rakennettiin
yksityinen englanninkielinen päiväkoti.
Odottelimme Vilman ja Ilmarin kanssa ämpärit ja lapiot tanassa ja keinumattipallo kainalossa rakentamisen edistymistä.
Miten hienon, uutuuttaan hohtavan leikkipaikan Kankaantaan lapset nyt saisivatkaan! Vähän tosin huolestutti, kun ensi töiksi kaadettiin useampikin vanha, komea puu ja pihasta nirhaistiin noin neljännes.
Puiden, kiipeilykivien ja sählykentän tilalle asvaltoitiin parkkiruudut 23 autolle.
No hyvä. Vaikka aita siirtyi liki kymmenen metriä lähemmäs rakennusta, Ilmarin ja Vilman into ei hiipunut. Pihaan tuodut hämähäkkikeinut näyttivät erityisen houkuttelevilta.
Lasten
ja Matti Kuuselan pettymys oli suuri, kun päiväkodin avautumisen jälkeen kävi
ilmi, että pihalla eivät saaneet enää leikkiä muut kuin päiväkodin omat lapset.
Asiasta
äkämystyneenä Kuusela selvitti laajemmin lasten leikkipaikkojen vähentymistä
kotikaupungissaan. Kävi ilmi, että Nokian kaupunki on lakkauttanut peräti puolet leikkipuistoista.
Leena
Krohn on luonnehtinut Vihreää
vallankumousta tilaustyöksi: idea kirjaan tuli nimittäin hänen sisareltaan
Inarilta.
Kirjan aihe sai yllykettä 1960-luvun lopulla Lontoossa pidetystä
mielenosoituksesta, jossa asukkaat yrittivät estää puiston muuttamisen
parkkipaikaksi.
Leena Krohn kirjoitti tekstin Inari Krohnin valmiiden kuvien ympärille.
Vihreässä
vallankumouksessa Mortti, Liisa, Janne, Lotta, Maija, Leena, Riikka, Panu,
Juhani, Pekka ja Jukka-Pekka, kissat ja koirat (ja kaikki muut Riioraan kaupungin lapset, joiden nimet
kehotetaan etsimään almanakasta) järjestävät kaaoksen ja mielenosoituksen estääkseen
puistoa joutumasta parkkipaikan ja asvaltin alle.
Kirjan
loppuratkaisu kääntyy lasten voitoksi. Kaupungin virkamiehet riisuvat takkinsa
ja solmionsa ja vetäytyvät päivälevolle vaahteran varjoon.
Vihreä
vallankumous on ensimmäinen suomalainen ympäristötietoinen ja
kansalaisaktivismia esittelevä lastenkirja.
Toni Lahtinen ja Markku Lehtimäki
ovat tehneet kuvakirjasta ansiokkaan analyysin artikkelikokoelmassa Tapion
tarhoista turkistarhoille, Luonto suomalaisessa lasten- ja
nuortenkirjallisuudessa (SKS 2011).
2 kommenttia:
Vihreä vallankumous - juuri tämänkin hetken luonnonmukaista yhteiskuntainnovaatiota kahlitsevaa, syväsokeaa poliittista byrokratiaa kuvastava fantasia-allegoria :o "Jos saisin Taikahalon, toivoisin: Ensinnä, että vanha lähiökoulu kunnostettaisiin kulttuuritoiminnalle kelpoiseksi. Toiseksi: että viereinen lähiömetsä rauhoitettaisiin eliöstölle ja satunnaisen säännöllsille samoojille. Kolmanneksi: että lähiökirjasto vihdoin sinetöitäisiin kaupungin hallintoelimissä ehdottomasti jalostettavaksi. Vieläpä presidentin vaimon suojeluksella."
Mainioita toiveita, joihin yhdyn empimättä!
Lähetä kommentti