Oodi hiekkalapioille ja loikka pupun matkaan

Minna Vaarma & Eveliina Netti: Lulan uusi lapio, 36 sivua,  Otava 2025.
 
Emilia Erfving & Pikku Erfving: Pupu, 20 sivua, Lasten Keskus 2025 

 

Pikkulapset siirtyvät eri tahtiin kartonkisista katselukirjoista pienen juonellisen tarinan sisältäviin kuvakirjoihin. 

Siirtymää ei kannata kiirehtiä, vaan kunnioittaa myös lapsen omia mieltymyksiä. Toisaalta aikuinen voi vaivihkaa laajentaa valikoimaa lapsen suosikeista uusiin tuttavuuksiin. 

 

Tässä kaksi taaperovaiheeseen sopivaa kuvakirjaa, jotka kumpikin todennäköisesti ovat uuden sarjan avausteoksia. 

 

Emilia Erfvingin aiempi Kasa-sarja (Lasten Keskus v:sta 2020)  kertoo luonnosta löytyvistä "elollistetuista" kasoista,  keoista ja kumpareista.

 

Ns. monikohtauksisena kuvasarjana havainnollistetaan pupun
säikähdystä, kun se pinkoo peuraa pakoon. Emilia
Erfvingin ja hänen lapsensa kuvitusta kartonkiseen
lastenkirjaan Pupu (Lasten Keskus). 

Kartonkisivuinen Pupu on kevään uutuus. Se toisintaa pikkulasten kuvakirjojen klassista aihetta, jossa päähenkilö lähtee omin päin tutkimaan lähiympäristöä, mutta palaa  kokemustensa karaisemana kuitenkin tyytyväisenä takaisin kodin tai pesän lämpöön.

 

Valkoinen pikkupupu lähtee itsevarmana tutkimusretkelle. 

Ensin se nauttii auringon lämmöstä ja makeista apiloista, mutta pian jo säikkyy peuraa ja pinkoo pakoon… päätyäkseen lopulta emon turvalliseen syliin ja unten maille.

 

Erfvingin kuvitus on riittävän pelkistettyä ja pupun vaalea väri ja tyylitety olemus tekevät siitä helposti hahmotettavan ja havaittavan.
 
Katselukirjan erikoisuutena on kuvituksesta löytyvä Erfvingin yksivuotiaan lapsen piirrosjälki. Lapsi mainitaan myös kirjan toisena tekijänä. 

Idea on kiinnostava.  Saammeko seurata lapsen piirtämisen kehittymistä vähitellen esittävämpään suuntaan, jos sarja karttuu uudella osalla vaikkapa vuoden välein?

Hurja loikka suoraan emon turvalliseen syliin. Emilia 
Erfvingin ja hänen lapsensa kuvitusta kartonkiseen 
lastenkirjaan Pupu (Lasten Keskus). Lapsen "kuvitusta"
todennäköisesti aukeaman vasemmassa alalaidassa ja
oikean aukeaman vasemmassa nurkassa. 

 

Lulan uusi lapio on puheterapeuttina työskentelevän Minna Vaarman  ensimmäinen lastenkirja. 

Sen on kuvittanut Eveliina Netti, joka debytoi viitisen vuotta sitten sanattomalla kääntökuvakirjalla Pinnalla / Pinnan alla (Mini kustannus 2019). Hän on sittemmin kuvittanut myös kaksi Anni Pyykön Ruokasankarit- ja Ruokatutkijat kuvatietokirjaa (Lasten Keskus 2024 ja 2025).  Nettin graafisen pelkistetyt mutta värikylläiset muodot ovat tuttuja myös Reiman ja Vallilan tekstiileistä. 

Aioempiin kuvituksiin verrattuna Nettin tyyli  on nyt kevyempää, tussirajaus hahmon piirteissä tuo niihin tarkkuutta, mikä on yksinomaan hyvästä pikkulasten kirjoissa. Vesiväri tuo aukeamille ilmavuutta ja keveyttä. 
 
 

Lulalla on monta lapiota, mutta se ei himmennä iloa uudesta
punaisesta lapiosta. Eveliina Nettin kuvitusta Minna Vaarman
lastenkirjaan Lulan uusi lapio (Otava 2024).

Taaperolle ja vielä leikki-ikäisellekin on haastavaa jakaa omia tavaroitaan ja lelujaan muiden lasten kanssa. 

Lulan uusi lapio harjoituttaa kuin huomaamatta tätä vaikeaa taitoa. 
 

Oi, mikä onnenpäivä!
Minä saan lahjan. Lahja on lapio.
Lapio on ihana. /
 
Minulla on monta lapiota.
Sininen. Violetti.
Keltainen. Punainen. Musta.
Minä rakastan niitä kaikkia.

 
Aluksi Lula leikkii uudella lapiollaan yksin: hän mättää märkää mutaa ämpäriin ja täyttää vielä sangot vedelläkin. Ja hiekan alta löytyy aarre! 

 

Haastava ja tunteikas hetki: tohtiiko Lula lainata rakasta
lapiotaan toiselle lapselle? Eveliina Nettin kuvitusta
Minna Vaarman lastenkirjaan Lulan uusi lapio 
(Otava 2024).

Lulan leikit keskeytyvät, kun paikalle tulee samanikäinen poika. 

Tällä aukeamalla ”Aurinko piiloutuu pilven taakse”, minkä voi halutessaan tulkita vertauskuvaksi Lulan tuntemalle uhkalle ja hämmennykselle. 

 
Lula ei nimittäin ensin haluaisi lainata lapiota pojalle. Mutta yhteisestä leikistä tuleekin isompi ja jännittävämpi.
 
Hyvin viitteellisesti sekä kuvituksen että niukan tekstin tasolla kannustetaan lasta paitsi solmimaan rohkeasti uusia ystävyyssuhteita niin myös jakamaan omaansa muiden kanssa.

 

Intohimoinen suhde uuteen lapioon tulee esille myös siinä,
että Lula ottaa Lapion unikaveriksi ja pyytää isää laulamaan
unilaulun lapiosta. Eveliina Nettin kuvitusta 
Minna Vaarman lastenkirjaan Lulan uusi lapio 
(Otava 2024).

Tässäkin pikkulasten kuvakirjassa puuhakas päivä tyyntyy nukkumaanmenoon. 

Lula ottaa uuden punaisen lapionsa jopa sänkyyn mukaan unikaveriksi ja pyytää, että isä laulaisi unilaulun lapiosta!