maanantai 15. maaliskuuta 2010

Viehkoja kuvakirjoja pingviineistä


Claudia Stöckl: Ystäviä aina. Suomentanut Sirkka Kurki-Suonio. 26 sivua. Lasten Keskus 2010.

Oliver Jeffers: Löytöpingviini. 30 sivua. Suomentanut Sanna Vartiainen. Karisto 2010.



Aina toisinaan joku eläin nousee sattumanvaraisesti tai jonkun pinnan alla kytevän trendin ansiosta enemmän esille pienten lasten kuvakirjojen eläingalleriassa. Tässä kaksi kirjaa pingviineistä!

Kirjojen aiheetkin ovat osin yhteneväisiä: ne käsittelevät samastumista toisen tunteisiin, luopumisen vaikeutta (olipä kyseessä ystävä tai oma päähänpinttymä), itsehillintää ja itseymmärrystä.

Kuvakirjassa Ystäviä aina Possu pääsee isäntänsä, valokuvaaja Intomielen, kanssa kuvausmatkoille ympäri maailmaa. Kun Intomieli kuvaa Etelänavalla pingviineitä, possu ystävystyy pikkupingviinin kanssa. Kotiin palatessa Intomieltä odottaa yllätys: possu on salakuljettanut pingviinin mukanaan!

Herttainen ja ensilukemalta vähän naiivikin tarina käsittelee taidokkaasti vapaudenriistoa ja itsemääräämisoikeutta. Ping-pingviini ei viihdy erossa perheestään, se ulvoo ikäväänsä ja mitkään lepytyskeinot eivät sen ahdistukseen näytä tepsivän.

Possu käyttäytyy itsekkään, omaa etuaan ja viihtymistään ajattelevan lapsen tavoin. Onneksi Intomieli tietää, mikä on pingviinin parhaaksi, ja niin Ping palautetaan takaisin emonsa luo. Possun kaipuuta liennyttää Intomielen ottama kuva Pingistä, ja possu tallettaa muiston sydämeensä.

Claudia Stöcklin kuvitus on toisaalta suloisen sadunomaista leppeissä väreissään mutta samaan aikaan pingviiniyhdyskunnan kuvauksessa myös luonnontieteellisen tarkkaa.

Löytöpingviinissä lähtöasetelma on hiukan toisenlainen: pingviini ilmestyy pikkupojan oven taakse. Poika ihmettelee asiaa ja päättää auttaa eläimen takaisin kotiseudulleen. Poika on valmis matkustamaan pingviinin kanssa jopa Etelänavalle pikkuruisella paatilla. Mutta pojan yllätykseksi pingviini ei olekaan ratkaisuun tyytyväinen: se yksinkertaisesti kaipaa ystävää ja haluaa olla nimenomaan pojan kanssa!












Irlantilaisen Oliver Jeffersin kirjalla lienee jonkinasteinen kulttimaine: se on käännetty jo 17 kielelle ja kirjasta on tehty myös animaatioelokuva. Kirjan suuri suosio perustunee hyvin yksinkertaiseen muotokieleen ja niukkaakin-niukempaan tekstiin, joka kuitenkin sulkee sisäänsä ison ja tärkeän tarinan ystävyydestä ja toisen kunnioittamisesta.

Tällaisia ensikatsomalta hyvinkin eleettömiä, mutta silti sanomaltaan isoja kuvakirjoja tarvitaan: tikkujalkainen sympaattinen tyylitelty poika ja pönäkkä pingviini ovat kompakti parivaljakko. Akvarellikuvitus on sävykästä ja pelkistyksessään ihailtavan maltillista.

Mutta miksi ihmeessä kirjaan on valittu kummallinen kirjasinlaji, jonka omituisen tyylitelty g-kirjain aiheuttaa taatusti vasta kirjaimia ja lukemista opettelevalle lapselle erityistä päänvaivaa?

Kajaanin kaupunginteatteri on tehnyt kirjan pohjalta lastennäytelmän Mistä pingviinit tulevat, jonka ensi-ilta oli helmikuussa 2009.

Rouva Huu ounastelee, että näytelmän valintaan on vaikuttanut osaltaan myös Kajaanin kaupunginteatterin dramaturgina työskentelevä Anna Krogerus, jonka taannoisessa näytelmässä Rakkaudesta minuun pingviineillä oli niin ikään tärkeä rooli.

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Ja sitten DVD:ltä iki-ihana Pingviinien matka!

ehdottaa Sari P.