Huomiota aikaa kestäville lasten tietokirjoille

Kuluvalla viikolla on julkistettu Kirjakauppasäätiön tämän vuoden Kirjapöllö-ehdokkaat. Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle myönnettävällä palkinnolla kirjakauppa-ala haluaa kiittää vaikuttavia muistoja luoneita tekijöitä ja tuoda heidän teoksensa uusienkin lukijapolvien ulottuville. Palkinnon tunnuslause on Hyvä kirja elää!

Kirjakauppasäätiö jakaa vuorovuosin Lasten- tai Nuortenkirjapöllö-palkinnon tunnustuksena yli kymmenen vuotta sitten julkaistusta, mutta edelleenkin merkittävänä pidettävästä lasten- tai nuortenkirjasta. Tänä vuonna nostetaan esille lasten ja nuorten tietokirjoja. Kustantajat sitoutuvat ottamaan ehdolle asetetuista kirjoista uusintapainokset.

Tässä finalisteiksi valitut kolme teosta perusteluineen:

Timo Parvela & Markus Majaluoma: Hilma ja Pingviini. Lasten Oma Kirjakerho 1995.

Vahvoin murretuin värein kuvitetussa kertomuksessa lukija tutustuu Hilmaan, jota äiti moittii hyvien tapojen puutteesta. Pingviini ryhtyy opettamaan Hilmalle kohteliaan käyttäytymisen saloja konstailemattomin ottein. Lasten tapakasvatuskirjojen joukossa Hilma ja Pingviini on aarre, jonka humoristinen teksti ja lempeää komiikkaa sisältävä kuvamaailma saavat vallattomimmankin riiviön hiljentymään arkielämän pelisääntöjen äärelle.

Marjut Hjelt & Jaana Aalto: Keijukaiset. Totta ja tarinaa toisesta maailmasta. SKS 1995. 2. painos 1996. 3. painos 2011.

Millaisia keijukaisia ovat keikkiäinen, hörviäinen ja suokas. Keijukaisten asuinpaikaksi voi arvata metsät, pensaat ja hautausmaat, mutta keijujen kuukaudet ovat jo uutta tietoa, horoskoopista puhumattakaan. Jaana Aallon ruiskutekniikalla tekemät unenomaiset kuvat johtavat suoraan keijukaisten maailmaan.

Lisbeth Landefort & Seppo Nurmimaa: Oopperaa, oopperaa! Löytöretki lavasteiden taakse: sanoin ja kuvin oopperan maailmasta. Suom. Kaija Valkonen. Schildt 1997.

Teos käyttää leveää aukeamaa, eri kuvamuotoja ja sopivia assosiaatioita. 14 tunnetun oopperan juonet esitellään lyhyesti ja pikku hiljaa mukaan punotaan oopperaesityksen yksityiskohtia, kuten kapellimestari, kuoro, naamioinnit ja baletti. Sekä kerronta että kuvitus on lennokasta tai tunteisiin vetoavaa, kuten oopperaan sopiikin. Oopperaa, oopperaa! madaltaa mutkattomasti niin sanotun korkeakulttuurin kynnystä lapselle ja nuorelle.

Itsekin samaisessa Kirjapöllö-raadissa pari kautta istuneena tiedostan ne monet reunaehdot, joiden kanssa raati on joutunut työskentelemään. Raadin ehdolle asettamat kirjat läpäisevät nimittäin kaksikin isoa seulaa: kirjakauppiaat arvioivat ensin teoksen potentiaalisen menekin uutena painoksena ja toisaalta kustantaja arvioi, onko uusintapainoksen ottaminen taloudellisesti tai muista syistä kannattavaa tai mahdollista. Alun perin kirjoja oli ehdolla puolta enemmän, mutta osa kirjoista putosi lopulliselta listalta mainituista syistä.

Kustantajat ovat myös ylen penseitä markkinoimaan uusintapainoksia eivätkä mielellään tee niihin liioin uusia, paremmin nykylukijoita puhuttelevia kansikuvia. Kirjakauppiaat eivät ole juurikaan panostaneet ehdokaskirjojen markkinointiin ja näin palkinnon perustamisessa ajatuksena ollut hyvä lastenkulttuuritahto vaietaan valitettavasti julkisuudessa lähestulkoon kuoliaaksi.



Ehdolle lopulta asetetut kolme kirjaa ovat yhtä kaikki edustava otos laadukkaasta kotimaisesta lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta: lasten tapakasvatuksesta ollaan aika ajoin julkisuudessakin käydyissä keskusteluissa erittäin huolestuneita. Lapsille ja nuorille tehdään nykyisin paljon omia oopperaproduktioita ja kiinnostus taiteenalaan on varmasti kasvussa. antasiakirjallisuuden nosteessa kiinnostus suomalaiseen kansanperinteeseen on lisääntynyt.

Tieto vanhenee nykyisin nopeasti. Kuvaavaa onkin se, että kaikki ehdolle asetetut kirjat ovat ilmestyneet vuoden 1995 jälkeen. Todellisesta lasten tietokirjallisuuden buumista voidaan puhua vuosituhannen taitteesta lähtien.

Kenties ehdolle asetetuilta kirjoita vaadittua vähintään kymmenen vuoden ikää olisi pitänyt tämän lajityypin kohdalla hiukan alentaa? Näin olisi saatu myös isompi ja monipuolisesti eri aloja edustava kimara laadukkaita tietokirjoja ehdolle.


Palkinto jaetaan Turun kirjamessuilla lokakuun ensimmäisenä päivänä.

Esivalintaraatiin kuuluivat puheenjohtajana FT, kirjailija Paula Havaste, sihteerinä Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja, FL Maria Ihonen sekä jäseninä kirjastonhoitajat Päivi Nordling ja Tytti Tuunanen sekä kirjailija Kari Vaijärvi.

Palkinnon saajan valitsee tähtitieteen professori Esko Valtaoja.