Sankaruus vaatii aina ystäviä ja rohkeutta, oppii Nelson Tiikeritassu

Lena Frölander-Ulf: Nelson Tiikeritassu, kuv. tekijän, 287 sivua, suom. Jaana Nikula, Teos 2019. 

Lena Frölander-Ulfin kevään uutuus Nelson Tiikeritassu on mukaansa tempaava lastenromaani, joka on parhaimmillaan aikuisen ääneen lukemana.

Romaani on ystävyyden ja pienimuotoisen kansalaisaktivismin ylistys. Sinä on klassisen lastenromaani perusainekset kohdallaan, mutta myös ripaus modernia henkeä.  

Nelson Tiikeritassu on ilmestynyt samanaikaisesti myös ruotsiksi nimellä Nelson Tigertass Förlaget-kustantamon kautta. 

Sen salaviisaassa kerronnassa ja lapsen kaikkivoipaisuuden korostamisessa sekä ynseiden aikuisten jämähtäneen elämäntavan kyseenalaistamisessa on yhtymäkohtia Oiva Paloheimon Tirlittan-lastenromaaniin (1953), jossa orpotyttö lähtee pyjama nurinpäin maailmalle etsimään onneaan ja perhettään.

Frölander-Ulf korostaa ilman turhaa alleviivaamista moniarvoisuutta ja yhteen hiileen puhaltamisen tärkeyttä. 


Tärkeäksi koettujen elämän arvojen takia on syytäkin nousta barrikadeille parantamaan maailmaa. 

Juna-aseman lastaaja löytää matkatavaroiden joukosta
nukahtaneen Nelsonin, jonka selässä olevassa osoitelapussa
on vaarin ylimalkaiset osoitetiedot äidin luokse. 
Lena Frölander-Ulfin kuvitusta lastenromaaniin
Nelson Tiikeritassu (Teos 2019). 

Nelson on pieni poika, joka joutuu isoisän suurpiirteisyyden takia tai kohtalon oikusta hukkaan junamatkalla Hummelikylästä Perlinporin kaupunkiin äidin luokse. 

Äiti on rakentamassa pienperheelle uutta kotia. Nelsonista huolta pitävä isoisä ei voi vastustaa sydämensä kutsua ja hän lähtee empimättä tapaamaan rakastettuaan Burmaneesiin. 

Isoisän suurpiirteinen elämäntapa käy itseasiassa esikuvaksi monelle liialliseen suorittamiseen kasvattajana taipuvaiselle nykyvanhemmalle: Isoisän mielestä  ”elämä on liian lyhyt pikkuasioiden mietimiseen”.

Rouva Koppi tietää mitä tahtoo. Lena Frölander-Ulfin
kuvitusta lastenromaaniin Nelson
Tiikeritassu (Teos 2019). 

Perlinporin kaupungin seesteistä idylliä häiritsee Rouva Koppi ja hänen rautaisella otteellaan luotsaaman Järjestyksen ystävät ry:n jäsenet, himmaajat, 

– –  ”jotka pitävät salaisia tapaamisiaan iltahämärissä. Silloin ne punovat pahoja suunnitelmiaan, aikovat vallata koko Perlinporin, kumota järjestyksen ja murskata kaiken mikä meille on rakasta”.

Nelson tutustuu hengästyttävällä tahdilla Perlinporin asukkaisiin, joista Frölander-Ulfin lyijykynä- ja hiilipiirrokset loihtivat karrikoituja muotokuvia.   

Tiikeri Zamba ei pienestä hätkähdä. Nelsonin ja Zumban
 ystävyyden kuvaus sykkii lämpöä koko romaanille. 
Lena Frölander-Ulfin kuvitusta lastenromaaniin Nelson 
Tiikeritassu (Teos 2019)  

Ylivoimaisesti sympaattisin Nelsonin uusista ystävistä on pelkällä rauhallisella olemuksellaan kiperätkin juonenkäänteet ratkaiseva tiikeri Zamba, joka poistuu hetkeksi tarinasta takavasemmalle ja lukija kaipaa sitä heti takaisin palaavaksi. 

Hyvyys ja oikeamielisyys perivät voiton viekkaudesta ja putkinäköisyydestä. Äitikin löytyy lopulta ja elämä palaa raiteilleen Perlinporissa. 

Nelson oppii Himmaajia vastustavan AKKK:n aatteiden mukaan ajattelemaan aivoillaan ja käyttäytymään kiltisti, vaikka viimeksi mainittu onkin välillä vaikeampi toteuttaa. 

Nelson Maarenki saa myös uuden nimen, joka todistaa hänen rohkeuttaan ja viisauttaan: hänestä tulee Nelson Tiikeritassu. 

Nelsonilla ei juurikaan ole ollut kavereita Hummelikylässä ja hän on tuntenut siellä suurta ulkopuolisuuden tunnetta. 

Näin sykähdyttävästi herra Blinker ohjeistaa Nelsonia:

"Muista, nuori Nelson, että lapsuuden jälkeenkin on elämää. Jos ihmiset ovat ilkeitä tai elämä tuntuu omituiselta eikä tunne oikein kuuluvansa mihinkään...” 

Nelson näkee Zamban korvien heiluvan. 

"... muista, että toisessa koulussa tai toisella leikkipaikalla on lapsia, jotka tuntevat myös olonsa yksinäiseksi tai erilaiseksi. Ja kun te jonain päivänä tapaatte, te tunnistatte toisenne.” 

Blinker kohottaa etusormeaan. ”Ja se on hienointa, mitä meille elämässä tapahtuu.”