Salapoliisipähkäilyä törkeystakuulla

Kalle Veirto: Mestarietsivä Mato Valkonen ja neljäs klovni, 158 sivua, Karisto 2019. Kansikuva Jii Roikonen.

Väinö Riikkilä -seura ja Pekkas-Akatemia palkitsivat äskettäin Kalle Veirton lasten- ja nuortenkirjatuotannostaan Laivakello-palkinnolla.  

Veirto on luonut Henkka & Kivimutka-sarjasta entuudestaan tutulle sivuhenkilölle, kymmenvuotiaalle jalkapallojuniori Mato Valkoselle, oman nimikkosarjan. 

Mato on perustanut etsivätoimiston yhdessä parhaan kaverinsa Veka Laakson kanssa.  

– – Toistaiseksi Kittelänlinjojen aivopartio ei vain ole löytänyt ainuttakaan tutkittavaa tapausta. Kaikki tuntuu meillä päin olevan niin kivaa ja leppoisaa, ettei edes pyöriä pöllitä.   

Mutta valmiudessa oltiin ja etsivän aapiskirjakin oli luettu. Sain joululahjaksi peräti kaksi etsivätoimistokirjaa, yhden perus-Scherlockin sekä etsiväoppaan ja pari aiheeseen sopivaa peliä.

Veka osallistuu Mato Valkosen huonomuistisen tai muutoin välillä pehmoisia puhuvan ukin kanssa omakotitaloyhdistyksen syysriehassa järjestettävään pierun (tai runollisemmin ilmaistuna takapuolen taiteen) Suomen mestaruuskilpailujen karsintaan. 

Matoa ei piereskely kiinnosta, joten hän ennättää havainnoida tarkemmin syysriehan äkkinäisiä käänteitä, kun juhlijoilta katoaa lompakoita ja muita arvoesineitä. 

Veirto virittelee kyllä lupaavasti klassisen Kuka sen teki? -dekkarigenren  kierrettä, kun Mato Valkonen puntaroi Vekan kanssa mahdollisia syyllisiä. 

Valitettavasti jännite kuitenkin läsähtää useampaankin otteeseen.  

”Rima on asetettu ennätyksellisen alas”, kommentoi Mato Valkosen isä. Tosin isän arvostelun kohteena  ovat pierukilpailun tehosteet, mutta sama pätee kyllä Veirton juonen punomiseenkin.  

Myös Mato Valkonen on romaanin minäkertojana sitä mieltä, että etsivätoimiston ”juttu on sekava ja pimeä, suorastaan sysimusta”. 

Olen varmasti  syysriehan järjestäjien luonnehdinnan kaltainen ”tosikko, pökkelö ja vaivan näkevä vakavikko”, mutta tohdin silti toivoa, että hiljattain lukemaan oppineille pojille kirjoitettaisiin mukaansa tempaavia ja oikeasti koukuttavia romaaneja.  

Pelkkä kohellus ja läpän heittäminen eivät riitä – tarvitaan myös säkenöivä tarina.

Karisto on jo virittänytkin uusia verkkoja vesille. Yhdessä Lastenkirjainstituutin kanssa on parhaillaan käynnissä kirjoituskilpailu Sytytä lukemisen vimma, jolla etsitään 11–14-vuotiaille pojille innostavaa uutta luettavaa. Kilpailuun tarkoitettujen tekstien on oltava esiraadilla heinäkuun loppuun mennessä.