Kurkistuksia tulevaan ja tunnustuksia

Suuremmista kustantajista Tammi ja Otava

ovat jo julkistaneet verkossa syksyn uutuusluettelonsa, joita huomaa taas selaavansa ahnaasti ja malttamattomasti. Mitä trendejä ja uusia tulokkaita syksy tuokaan tullessaan?

Kiinnostavaa on se, että Otavalla nuortenromaanit ilmestyvät nyt järkiään "nuoret aikuiset" -kohderyhmän alla. Liittyykö tähän myös ripaus suojeluviettiä, jolla halutaan väistää moralisoivaa keskustelua nuorelle, vaikutuksille alttiille kohderyhmälle sopimattomasta kirjallisuudesta?

Käännösromaaneista Jay Asherin & Carolyn Macklerin Sinä ja minä sitten joskus haastaa nykyistä dystopia-muotia hauskasti, kun päähenkilöt elävät vuotta 1996 ja saavat vihiä 15 vuoden päähän ajoittuvasta elämästään. Mila Teräksen Perhosen varjo sekoittaa juoniselostuksensa perusteella ongelmarealismia, fantasiaa ja aikamatkailua.

Terhi Rannela on nostanut esiin tärkeän ja viime vuosina vähälle käsittelylle nuortenkirjoissa jääneen aiheen – erilaiset alkoholikokeilut – kertomuskokoelmassaan Yhden promillen juttuja.

Mauri Kunnaksen Aarresaaresta on taas lupa odottaa uutta kuvakirjahittiä, samoin Havukaisen & Toivosen uudesta Tatusta ja Patusta, jotka ovat pihalla. Veera Salmen, lastentarhanopettajana Helsingissä työskentelevän esikoiskirjailijan, lastenromaania Puluboin ja ponin kirjaa mainostetaan Eduard Uspenskin hengessä kirjoitetuksi ja tietysti siihen heti tätä taustaa vasten kohdistaa ihan järkälemäisiä odotuksia. Miksi esikoistekijöille ei nykyisin anneta tilaa tehdä vaikutusta ihan omilla taidoillaan, vaan aina etsitään ennakkomarkkinointiin näitä rinnakkaisteoksia?

Heikki Prepulan Kössi kenguru ja veturi vetoaa taatusti kaikkiin retronostalgian riivaamiin Kössin ystäviin. Hurmaava Sylvi Kepponen jatkaa seikkailujaan ja uuden kuvakirjasarjan aloittaa myös Eppu ja Anna Nuotion & Kristiina Louhen Veikko ja Veikko.

Rouva Huun sydäntä sykähduttää erityisesti äidin ja tyttären, Pirkko-Liisa ja Nora Surojeginin saturomaani Untu ja sydäntalven salaisuus. Pirkko-Liisa Surojeginin tarkassa vesivärikuvituksessa on aina ikiaikaisen sadun lumoa ja hänen hurmaavat eläinhahmonsa vievät aina jalat altani.

Monet tutut lasten ja varhaisnuorten sarjat saavat jatkoa ja Tuija Lehtinen aloittaa myös aivan uuden sarjan, jossa kerrotaan sirkuksen maailmasta sirkuskoira Ricon kautta. Lehtisen tarinakokoelma Pesää! vaikuttaa kiinnostavalta: sen esittelyssä kerrotaan, kuinka uusi tarina aina kyseenalaistaa edellisen väittämät. Jarkko Tontti kokeilee taitojaan lastenkirjallisuuden tontilla fantasiaromaanilla Vedeeran taru. Jännittävää!

Tammessa panostetaan ensi syksynä paljon ihan pienimpienkin lukijoiden kirjoihin: pahvikirjoja ilmestyy paljon ja Tammen Kultaiset kirjat -sarja karttuu monella uusintapainoksella ja muutamalla aiemmin suomentamattomallakin teoksella. Monet tutut sankarit, esimerkiksi Myyrä, Tahvo ja Bella, Tomppa, Siiri, Viiru & Pesonen, Hertta ja Kissa Killi jatkava seikkailujaan uusissa kuvakirjoissa.

Maria Vuorion ja Marjo Nygårdin tietokuvakirja Satu meni saunaan istuu hyvin nykyiseen kansanperinnebuumiin ja kertoo lapsille suomalaisen saunan historiasta.

Riitta Jalosen ja Kristiina Louhen Aatos ja Sofian sokeriletit jatkaa parin vuoden takaista kouluikäisten lasten lovestoryä ja isän ja pojan, Esko-Pekka ja Nikolai Tiitisen Jätti ja jänöset -kuvakirjakin herättää taas malttamatonta uteliaisuutta. Lastenkirjailijana ensikertalaisen Essi Kummun ja Marika Maijalan lastenromaani Puhelias Elias ja Sari Peltoniemen & Liisa Kallion lyhyiden satujen kokoelma Gattonautti ja muita arkisatuja vastaavat nekin isoon tarpeeseen. Rouva Huu iloitsee myös jo etukäteen Otavalta Tammelle siirtyneen Markku Karpion tulevasta, saaristoon sijoittuvasta varhaisnuortenkirjasta Mun isäni on avaruusmies.

Tammen syksyn nuortenkirjayllättäjiin kuuluu esikoiskirjailija Elina Rouhiainen, jonka Kesytön on sarjan avaus luokiteltavissa nuorten pararomantiikkaan, jonka päänavaajana oli Stephenie Meyerin Houkutus-trilogia. Kiinnostavaa nähdä, tuleeko tästäkin taas uusi trendi myös kotimaiseen fantasiatarjontaan

Ihan perinteiset realistiset nuortenromaanit näyttävät loistavan Tammen listoilla poissaolollaan. Näinkö on, että tälle lajityypille ei enää nähdä kustantamoissa tulevaisuutta?

Otavan Kirjasäätiön vuoden 2012 Kaarina Helakisa -palkinnon (15 000 euroa) sai viime viikolla kirjailija Siri Kolu. Palkintoperusteluissa sanotaan Kolun Rosvola-kirjojen muuttaneen suomalaista lastenkirjallisuutta railakkaalla otteellaan ja anarkiallaan. Kolu on kirjoittanut vasta kolme lastenromaania, (Rosvoloiden kolmas osa ilmestyy ensi syksynä) mutta tuotannon uudistusmielisyys on ilmiselvästi viehättänyt palkintoraatia:

Rosvoloita lukiessa vakuuttuu, että elämä on seikkailu, hurjaa, hillitöntä ja hauskaa. Ja vaikka tie on välillä kiemurainen tai kuoppainen, sitä painellaan täysillä, kaasu pohjassa. Sillä seuraavan kurvin takana on taatusti jotakin kiinnostavaa – kilpaileva rosvojoukko, maailman täydellisin irtokarkkikauppa tai ihanan aurinkoinen uimapoukama.

Suomen sanataideopetuksen seura on palkinnut maaliskuussa kirjailija Reetta Niemelän vuoden 2011 sanataideteolla. Niemelä työskentelee koulukirjailijana maahanmuuttajien integraatioon liittyvässä projektissa. Hänet palkittiin turkulaisissa C. O. Malmin ja Hannunniitun kouluissa tehdystä Aurinkoon katsoja -sanataidetyöpajasta ja näyttelystä.

Näyttely- ja sanataideprojekti on kerännyt runsaasti kiitosta ja herättänyt aktiivista keskustelua. Projektissa käytettiin sosioemotionaaliseen oppimiseen ja lapsilähtöisyyteen liittyviä menetelmiä, joita koulussa on kehitetty Reetta Niemelän ohjauksessa jo usean vuoden ajan.

Lastenkirjahylly onnittelee tunnustuksen saaneita Kolua ja Niemelää sekä kaikkia ensi syksyn lasten- ja nuortenkirjauutuuksien tekijöitä. Jokainen uusi kotimainen lasten- tai nuortenkirja on aina erityiskiitoksen arvoinen.