Tapani Bagge & Mika Launis: Kiljusen uusi herrasväki. 45 sivua. Satukustannus 2012.
Viime viikon Helsingin Sanomissa ilmestyneessä uutisanalyysissä toin esille kotimaisessakin
lastenkirjallisuudessa yleistyneen ilmiön, jossa alkuperäisen kirjailijan
ja kuvittajan rakastetut hahmot saavat uuden elämän uusien tekijöiden toimesta
kirjana, elokuvana tai muuna mediatuotteena.
Tekijänoikeuksien rauettua tai perikunnan suostumuksella voidaan jatkaa hahmon seikkailuita luovassa ja inspiroivassa hengessä.
Tekijänoikeuksien rauettua tai perikunnan suostumuksella voidaan jatkaa hahmon seikkailuita luovassa ja inspiroivassa hengessä.
Tampereella Kiljusten paluu -seminaarissa syyskuussa julkistettu
Kiljusen uusi herrasväki on uusin esimerkki tällaisesta kotimaisesta ns. spin-offista. Lasten- ja nuortenkirjailijana tuottelias ja monipuolinen Tapani
Bagge jatkaa varsin säyseästi Jalmari Finnen hengessä Kiljusen perheen uusia
seikkailuita.
Alkuperäisiä Kiljusia lyhyempi muoto on onnen omiaan kotien,
päivähoidon ja koulujen lukuhetkiin. Viidessä toisiinsa löyhästi linkittyvässä
tarinassa Kiljuset lämmittävät saunaa, muuttavat maalta kaupunkiin, hankkivat
uuden asunnon ja käyvät jalkapallo-ottelussa Helsingin olympiastadionilla. Kiljusten suoran toiminnan metodi muistuttaa myös kansansatujen
hölmöläisten impulsiivista käyttäytymistä.
Tekijäkaksikko päätyi – seminaarissa kertomansa mukaan –
sijoittamaan Kiljusten perheen seikkailut omaan Helsinkiin ja sen liepeille sijoittuvaan 1950– ja 60-lukulaiseen lapsuuteensa.
Launis on tallentanut kuvituksiin lapsuuden kotikorttelinsa,
Helsingin Töölössä sijaitsevan Kammiokadun, kaupunkinäkymiä. Kuvitus karrikoi hahmojaan – esim. Mökön ja Lurun maripaitojen ja tennareiden ja äiti-Kiljusen goottihenkisen
stailauksen kautta.
Launis on
kuitenkin säilyttänyt alkuperäiskuvittajien Alexander Tawitzin, Rafael Rindellin ja Rudolf Koivun luoman
Kiljusen perheen kehonkielen ja ruumiinrakenteen: isä on vatsakas isäntämies ja
äiti kuikelo tummakulma.
Erityisenä haasteena Launiksella on ollut suomalaisessa lastenkirjallisuudessa harvinaisen kollektiivisen päähenkilön kuvaaminen. Kiljusen valovoimaiset perheenjäsenet anastavat ansaitusti kuvituksessakin pääosan ja miljöön kuvaus jää muutamien tarkkaan valittujen yksityiskohtien varaan.
Erityisenä haasteena Launiksella on ollut suomalaisessa lastenkirjallisuudessa harvinaisen kollektiivisen päähenkilön kuvaaminen. Kiljusen valovoimaiset perheenjäsenet anastavat ansaitusti kuvituksessakin pääosan ja miljöön kuvaus jää muutamien tarkkaan valittujen yksityiskohtien varaan.
Mika Launis avasi kiinnostavasti kuvittajan työnsä taustoja
Kiljus-seminaarissa. Kiljusen uuden herrasväen kuvitus on tyylinsäkin puolesta
Launiksen uusi alueeenvaltaus.
Esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa isossa kuvitustyössään, Arto Kivimäen
mukaillen suomentamassa kirjassa Odysseia lapsille (Teos 2005), hänen hahmonsa ovat paljon
asetelmallisempia ja jäyhempiä. Launis itse kuvasi uusien Kiljus-kuvitustensa
hahmoja jopa sanoilla räävi ja rujo.
Kiljuset eivät siekaile näyttää uhoaan! Mika Launiksen kuvitusta Tapani Baggen lastenromaaniin Kiljusen uusi herrasväki, Satukustannus 2012. |
Alkuperäisten Kiljusten hengessä Launis intoutuu jopa
anarkistiseksi lastenkirjan kuvittajaksi heti ensimmäisen tarinan
kuvituskuvassa, jossa koko perhe seisoo reteästi yhtenä rintamana osoittamassa
mieltään. Toinen kaksospojista, Luru, näyttää keskisormea!
Toisessa lastenkirjamoralisteja todennäköisesti
närkästyttävässä kuvassa talonmies Takkunen poseeraa piippu suussa luudan
varressa.
Talonmies Takkinen on suora muistuma Mika Launiksen omasta lapsuudesta. Launiksen kuvitusta kirjaan Kiljusen uusi herrasväki, Satukustannus 2012. |
Kiljuset solahtavat vallan mainiosti uuteen aikakauteen, sillä
heidän edustamansa elämänarvot – nopeasti ohi menevistä trendeistä piittaamattomuus,
perhekeskeisyys ja myönteinen elämänasenne – ovat juuri sellaisia, joita tähän
hötkyilevään elämään nyt tarvitaan.
Jalmari Finne (1874–1938) tunnetaan lasten- ja
nuortenkirjailijan uransa lisäksi myös suomentajana, teatteriohjaajana, Suomen
asutuksen kartoittajana ja kultuurin monitoimijana. Hän kirjoitti romaaneja
myös aikuisille sekä harrasti niin ikään sukututkimusta, käsialantutkimusta,
säveltämistä ja sanoittamista.
Finne itsekin tiesi,
että hänen urallaan Kiljusten arvo painaa vaakakupissa enemmän kuin
lukuisat muut toimijaroolit yhteensä. Jalmari Finnen seura vaalii Jalmari
Finnen tuotantoa ja perintöä. Kiljusten perheen nuorimmainen, Plättä, on
antanut nimensä marraskuussa jo
37:ttä kertaa jaettavalle Plättä-palkinnolle, joka jaetaan vuosittain parhaalle
edellisvuoden lasten- tai nuortenromaanille. Pirkanmaalaisissa kouluissa, kirjastoissa ja verkossa toteutettu äänestys päättyi vähän aikaa sitten ja voittaja julkistetaan yleensä Jalmarin nimipäivänä.
Kiljusen uusi herrasväki jatkaa seikkailujaan ensi vuonna ja
kolmaskin osa on jo Baggen työpöydällä suunnitteilla. Siinä Kiljuset joutuvat
merihätään.
Erityiskiitoksen Satukustannus saa kirjan viimeistellystä
ulkoasusta, jonka kangasselkämys tekee hienosti kunniaa alkuteoksille. Kirja asettuu luontevasti kirjahyllyssä Otavan vuonna 2009 ottaman, niin ikään punaiseen kangasselkään verhotun Kiljuset–yhteislaitoksen viereen.
Jos rakastettujen tai muutoin tunnettujen sankarien muokatut versiot tai täysin uudet
seikkailut kiinnostavat, niin kannattaa tutustua myös näihin
kirjoihin:
Tove Janssonin kirjojen pohjalta luotuja uusia pahvikirjoja, kuvakirjoja, aakkos-, väri- ja numerokirjoja, satukirjoja, sarjakuvia, monia kuvittajia ja kirjoittajia, kustantajina Tammi, WSOY, Kolibri.
Mauri Kunnaksen kuvakirjat Aarresaari, Seitsemän koiraveljestä, Kuningas Artturin ritarit, Koirien Kalevala, Otava.
Tove Janssonin kirjojen pohjalta luotuja uusia pahvikirjoja, kuvakirjoja, aakkos-, väri- ja numerokirjoja, satukirjoja, sarjakuvia, monia kuvittajia ja kirjoittajia, kustantajina Tammi, WSOY, Kolibri.
Mauri Kunnaksen kuvakirjat Aarresaari, Seitsemän koiraveljestä, Kuningas Artturin ritarit, Koirien Kalevala, Otava.
Pikku Prinssi/ Ajan planeetta -kirjat. Kirjoiksi ranskalaisen
animaatiosarjan pohjalta sovittanut Christine Féret-Fleyry. WSOY v:sta 2011.
Hilary McKay: Pikku prinsessan ystävät. WSOY 2010.
Geraldine McCaughrean: Peter Pan purppuran lumoissa. Kuv. Scott
M. Fischer. WSOY 2006.
David Benedictus: Paluu Puolen Hehtaarin puistoon. Kuv. Mark
Burgess. WSOY 2009.
Gregory Maguire: Noita. Lännen ilkeän noidan elämä ja teot. Sammakko 2008.
Gregory Maguire: Noita. Lännen ilkeän noidan elämä ja teot. Sammakko 2008.
Gregory Maguire: Noidan poika. Sammakko 2010.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti