Ennakkomaistiaisia Kirjakorista

Kuvan copyright: Lastenkirjainstituutti

Kirjakori 2012 -seminaari 22.3.2013 klo 10–17 Tampereen kaupungin-kirjasto Metsossa (Pirkankatu 2). Ennakkoilmoittautuminen.

Kirjakori 2012 -näyttely Lastenkirja–instituutissa (Puutarhakatu 11 A, Tampere.) Esillä yli 1400 kirjaa. Avoinna 25.3. – 15.5.2013 ma klo 10–18, ti–to 10–15 ja pe klo 10–14. Ryhmiltä toivotaan ennakkoilmoittautumista.

Ohessa lehdistötiedote huomisesta Lastenkirjainstituutin Kirjakori 2012 seminaarista esimakuna siitä, mitä tuleman pitää. 

Rouva Huu pyrkii raportoimaan päivän annista viimeistään lauantaina kuvien kera.

Kirjakori 2012 avaa kirjankannet ja kertoo lastenkirjojen laadusta, kielestä ja teemoista. Näkökulmat ovat monimuotoisia, sillä puhujina ovat kirjailija Siri Kolu, tutkijat Päivi Heikkilä-Halttunen, Jutta Setälä ja Sari Sulkunen. Seminaari huipentuu kangasalalaisten yläkoululaisten esitykseen siitä, mitä lukeminen heille merkitsee ja minkälaiset kirjat koukutttavat heidät. 

Lapsi ja nuori moniarvoisessa kulutusyhteiskunnassa 

Sekä Setälä että Kolu korostavat kotimaisen lastenkirjallisuuden tinkimätöntä laatua. Lasten- ja nuortenkirjojen tekijät uskaltavat kokeilla muodoilla ja formaateilla. Tulokset ovat usein tyylillisesti äärimmäisen viimeisteltyjä. Kuvakirjan puolella näistä hyviä esimerkkejä ovat Karo Hämäläisen ja Salla Savolaisen Hurraa Helsinki!, Kaisa Raittilan ja Matti Pikkujämsän Pikku Päkän purjopäivä sekä Réka Királyn ja Marika Maijalan Lunta sataa, Lupo! 

Jutta Setälä löytää kuvakirjoista kulutuskriittisyyttä, ja Siri Kolu näkee lastenkirjallisuuden heijastavan laajemminkin syitä, miten lapset elävät kulutusvalintojen ja brändiajattelun keskellä. Annastiina Syväjärven ja Johanna Venhon kuvakirja Yllin kyllin ottaa jo nimessään kantaa tämän ajan lapsuuteen. 

Siri Kolu nostaa esiin arvokysymykset pohtimalla lasten ja nuorten laumapaineita käyttäytymisessä ja ulkonäön suhteen. Terhi Rannelan Yhden promillen juttuja kuvaa alkoholiin liittyviä valintatilanteita ja Kalle Veirton Leiri asettaa päähenkilönsä pohtimaan elämänsä suuntaa Kriittisen ajattelun leirillä.

Lapsilta vaaditaan monipuolista ja joustavaa lukutaitoa, mutta kirjoitetaanko heille ymmärrettävää kieltä?

Sari Sulkunen kertoo seminaarissa, mitä nykypäivän lukutaito oikeastaan on: kirjoitetun tekstin lukeminen ei yksin riitä vaan on pystyttävä tulkitsemaan monikanavaisia merkityskokonaisuuksia.  Lukutaitotutkimusten tulosten perusteella suomalaisille lapsille luetaan pienestä pitäen, mutta tarinoiden kertominen ja luetusta keskusteleminen ovat kansainvälistä tasoa harvinaisempia lähtökohtia.

Päivi Heikkilä-Halttunen kaipaa huomiota kielen ymmärrettävyyteen, etenkin silloin kun kohderyhmänä ovat lukemaan opettelevat lapset. Myös kustantajien pitäisi keskittyä helppolukuisten lastenromaanien typografian, ladonnan, taiton, kuvituksen ja tarinan kokonaisuuteen entistä enemmän. Vuoden 2012 lastenkirjoissa oli useita kielellä konstailevia teoksia, jotka voivat lannistaa lukemaan opettelevan lapsen. Parhaimmillaan kielellä leikittely on kielellisen identiteetin muodostamista, mistä esimerkkeinä Heikkilä-Halttunen esittelee Susanna Alakosken Päivän Harrin, Katarina von Numers-Ekmanin Singerin ja Ville Tantun Tiikerisydämen.

Kirjan hyvyys voi joskus olla tarkkaan mietityssä kohderyhmässä ja sen ymmärrykseen virittäytymisessä. Kangasalalainen yläkoululainen Kalle-Emil Vesamäki pitää Aleksi Delikourasin Nörttiä koukuttavana, koska sen ”slangimainen kieli ja nuorten muotivillityksiin liittyvät aiheet kiinnostavat nuoria, mutta aikuinen ei niistä juuri saisi selkoa”.