Elisabet Aho: Tanssii
Emman kanssa. 206 sivua. Kustannus-Mäkelä 2014. Kansikuva Tanja Mitchell/
Pompeko Design. Kuvat Dreamstine.com.
Elisabet Aho tunnetaan monista aikuisille
suunnatuista historiallisista romaaneistaan. Varhaisnuorille hän on
kirjoittanut kaksi salibandyn pelaamisesta kertovaa Pantterit-sarjan kirjaa sekä Aadan
aikaikkuna –romaanin. Nämä ovat ilmestyneet Otavalta, mutta syksyn uutuus tulee Kustannus-Mäkelän kautta.
Tanssii
Emman kanssa todentaa jälleen
hyvin sitä, kuinka harrastusaiheisten lasten- ja nuortenromaanien kirjo
laajenee yhä uusiin lajeihin.
Paritanssiharrastusta kohtaan virinnyt uusi
kiinnostus taitaa osittain selittyä myös television Tanssii tähtien kanssa -ohjelman suurella suosiolla, johon Ahon nuortenkirjan nimikin suoraan viittaa.
Emma on 14-vuotias intohimoinen kilpatanssin
harrastaja. Tanssin hurmiota himmentää kuitenkin Emman tanssiparin Joonaksen
motivaation lasku. Joonas myöhästelee harjoituksista ja sählää ja säätää.
Onneksi
Emma näyttää saavan pian uuden partnerin, joka tosin on Emmaa useamman vuoden
vanhempi, abiturientti Matias, melkein liian ihana ollakseen totta. Emman autuas olo salskeasta tanssiparista jää lyhytaikaiseksi, kunnes sattuman kautta tanssiseuralle ilmaantuu balettia aiemmin harrastanut Ville, joka haluaa treenata nyt paritanssia.
Aho kuvaa asiantuntevin elkein kilpatanssin
glamouria ja säihkettä:
Inkan punainen vakiopuku keinui kauniisti, kun Inka nousi seisomaan ja pyörähti ympäri ahtaassa pukuhuoneessa. Inkan puvussa oli kauniit huivihihat ihan niin kuin Emmankin puvussa. Kun nosti käsiä tanssiessa, hihat levittäytyivät ilmavirran mukana. Ne olivat kuin irtonaiset huivit, jotka kiinnitettiin ranteiden ympärille. Liehukkeet kuuluivat pukuun ja olivat toisesta päästä kiinni puvun olkapäissä.
Kun Emma pujottautui keltaiseen vakiopukuunsa, nuttura liikahti ja meni vähän vinoon.
Mutta paljettikimalluksen takaa löytyy myös ankaraa
harjoittelua ja sitoutumista pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta vaativaan
harrastukseen.
Emman ja Villen on lunastettava paitsi luottamus toisiinsa myös muihin tanssiseuralaisiin seuran omissa kilpailuissa. Aikaa on vähän, mutta myös kumpaisenkin tahtotila on kova.
Emman vanhemmat ovat eronneet, mutta suhteet isän
uusperheeseen ovat hyvät ja luontevat. Emma seuraa uteliaasti kaksivuotiaan
puolisiskonsa kasvua ja ihailee tämän temperamenttia. Emman suhde muutamaa
vuotta nuorempaan pikkuveljeensä Kasperiin on sekin uskottava, kaikkine
kurmuutuksineen ja sanaharkkoineen.
9 kommenttia:
Kesällä huomattiin asiakkaan kanssa kamala puute: pesäpallosta ei ole tullut nuorten kirjaa sitten Nuorten toivekirjaston kirjojen.
Jep Arja, ja kyse on sentään Suomen kansallispelistä. Aaro Hongan Hurja kunnari ilmestyi 1969, joten onhan siitä aikaa.
Näissä eri harrastuksiin ja urheilulajeihi keskittyvissä lasten- ja nuortenromaaneissa on toki aina itse lajia enemmän kyse itsensä kanssa kilvoittelusta ja omien voimavarojen testaamisesta, joita on aina pidetty nuorelle ihmiselle hyvinä toimintoina.
Eikös Jussi Matilainen ole kirjoittanut nuorten kirjoja, joissa pelataan pesistä? Vai muistaniko väärin?
t Kirsi P
Matilaisen teoksien teemat eivät googlettaen minulle avautuneet, mutta Vihreä Varis -sarjassa on ilmestynyt taannoin Marja-Leena Tiaisen kaksi pesäpallon maailmaan sijoittuvaa lastenromaania Väärät pois, Vatanen! ja Pallo hukassa, Vatanen? (Tammi 1988 ja 1989) .
No niinhän onkin nuo Tiaiset. Kuinka sitä onkin unohtanut.
Matilaista en ole tainnut lukeakaan.
Tässä tapauksessa asiakas taisi hakea jotain lukemista nuorten pesisleirin iltajuttuun ja siihen olisi hyvin sopinut joku pesisaiheinen kirja.
Vinkkaan paljon myös yläkoulun urheilupainotteisille luokille ja kyllä heille helpommin menee urheiluaiheiset kirjat kuin muut. Eli tarvetta on.
Viikonlopun jäljiltä kaipaisin jo lentopalloakin ;)
Kilpatanssinutturat eivät muuten liiku, ne lakataan niin suurella lakkamäärällä, ettei ne hievahdakaan.
Kiitos Hanna-Riinalle asiantuntevasta täsmennyksestä !
Emman pikkuveli sählää kirjassa myös hiuskoristeiden liiman kanssa aika kohtalokkaasti...
Joka kimma sen tietää, alkuaikojen nuortenromaanini päähenkilö harrastaa pesistä. Mailan kanssa kansikuvassakin. Silloin oli meneillään pesäpallon juhlavuosi, ja alan liitto oli innoissaan kun tartuin aiheseen. Pääsin jopa hesarin urheilusivuille kirja-arvostelulla ;)
Tuija Lehtinen
Kiitos Tuijalle listan täydennyksestä. Tätä menoa pesäpalloaiheesta löytyy pian yksi hyllymetrillinen lasten- ja nuortenkirjoja!
Lähetä kommentti