Kiinnostusta suomalaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen viritetään Ruotsissa

Opsis: om barnkultur för vuxna 3/2014. 64 sivua. Teemana suomalainen ja brasilialainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Toimitus Birgitta Fransson ja Marianne von Baumgarten-Lindberg. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Irtonumerohinta 70 kruunua. Kansikuva: yksityiskohta Linda Bondestamin kuvituksesta.

Ruotsalaisen Opsis-lastenkirjallisuus- ja kulttuurilehden uusin numero kopsahti eilen rouva Huun postilaatikkoon. Kolmosnumeron toisena teemana on Brasilia, joka on parhaillaan käynnissä olevien Göteborgin kirjamessujen teemamaa. Ja vielä näyttävämmin lehdessä on esillä Suomi tulevien Frankfurtin kirjamessujen kunniaksi!

Birgitta Fransson ihmettelee pääkirjoituksessa, miksi Ruotsissa tunnetaan niin huonosti suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta: "Hur kan det komma sig att vi är så ointresserade av och vet så lite om vårt nära grannlands barnkultur?"

Hyvä kysymys, kerta kaikkiaan!

Franssonin mielestä suomalaiset kuvakirjat poikkeavat huomattavasti ruotsalaisista tyyliltään, muoto- ja värimaailmaltaan.

Kahdelle aukeamalle levitetyssä artikkelissani poimin kiinnostavia trendejä,
näkymiä ja tekijöitä suomalaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. 

Kiinnostavaa on sekin, että Fransson summaa pääkirjoituksessa Ruotsin ja Suomen kulkevan samaa alati kapenevaa tietä lastenkirjallisuuden vähäisen medianäkyvyyden suhteen. Fransson viittaa lehteen kirjoittamaani artikkeliin Finsk barn- och ungdomslitteratur frodas och växer, jossa zuumaan viimevuosien ilmiöitä ja kiinnostavia teoksia. Suomessa on kuitenkin aina pidetty Ruotsia edelläkävijämaana, mitä tulee lastenkirjasuopeuteen ja virkeyteen herättää keskustelua!

Suomenruotsalainen kuvittaja Linda Bondestam pohtii kiinnostavasti
kuvittajan arkea Sara Enholm-Hjelmin haastattelussa.

Suomenruotsalaisten kuvittajien By-näyttely saa lehdessä ison esittelyn ja Sara Enholm Hjelmin haastattelussa paneudutaan Linda Bondestamin kuvakirjanäkemyksiin ja tuotantoon. Erityisen kiinnostava on Bondstamin mainitsema epäkohta:  suomenruotsalainen kirjailija saa kyllä Ruotsissa tehdyistä kirjastolainoista korvausta, mutta kuvittaja saa vain siinä tapauksessa, että asuu Ruotsissa. Tämä tuntuu perin kummalliselta porsaanrei´ältä!

Suomalainen Elina Druker, joka nyttemmin työskentelee Tukholman yliopistossa kuvituksen tutkijana, kertoo aukeamalle levitetyssä uutisessa, että ruotsinsuomalainen, Tukholmassa toimiva UusiTeatteri tuo näyttämölle australialaisen Shaun Tanin maahanmuuttajan tuntoja kuvaavan teoksen The Arrival. Shaun Tan sai ALMA-palkinnon vuonna 2011.

Janina Orlov, suomenruotsalainen kirjallisuudentutkija ja kääntäjä, on lukenut virkein silmin Tove Janssonin kuvakirjaklassikon Hur gick det sen, jonka hän tulkitsee modernin interaktiivisen lastenkirjan edelläkävijäksi.

Boel Westinin ja Helen Svenssonin toimittamasta kirjasta Brev från Tove Jansson (Schildts & Söderströms 2014) annetaan lehden lukijoille maistiaisena yksi Janssonin Atos Wirtaselle lähettämä kirje kuvituksineen.

Suomalaiset kustantajat ovat viime vuosina harmillisesti vähentäneet ruotsalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden suomennoksia. Niinpä Opsis on suorastaan välttämätön apuneuvo yrittää pysyä kärryillä siitä, mitä lasten- ja nuortenkirjoja Ruotsissa nykyisin julkaistaan ja mistä nostatetaan suurimmat debatit. 

Suomalaisista kirjoista numerossa arvioidaan Linda Bondestamin ja Ulf Starkin kuvakirja Min egen lilla liten (Berghs),  Vilja-Tuulia Huotarisen tuore ruotsinnos ljusljusljus (Gilla böcker 2014, ruots. Janina Orlov) sekä Maria Turtschaninoffin Maresi, krönikor från röda klostret (Bergs 2014). Birgitta Fransson ihmettelee kiittävässä arviossaan, ettei ole aiemmin kuullutkaan Turtschaninoffista, vaikka Schildtsin & Söderströmsin kautta ilmestyneet aiemmat romaanitkin toki löytyvät ruotsalaisista kirjakaupoista!  

Totta tosiaan suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tunnettuuden eteen pitäisi tehdä enemmän töitä!