torstai 10. joulukuuta 2015

10. luukku: "Joulu oveen kolkuttaa, hymyy tuiskusäässä"













Topeliuksen joulu. Satuja ja runoja. Kertoja Kirsti Mäkinen. Kuvittanut Rudolf Koivu, 140 sivua, WSOY 2015.






Opetusneuvos Kirsti Mäkinen on tehnyt uuraasti työtä suomalaisen kansanperinteen ja kirjallisuuden mukauttamiseksi myös nuorempaa sukupolvea kiinnostavaan muotoon. 

Aiemmin hän on julkaissut Suomen lasten Kalevalan, vanhojen kauhu- ja kummitusjuttujen kokoelman Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita sekä Topeliuksen lukemisia lapsille

Alkutekstejä kunnioittaen, pieteetillä, hän on mukauttanut vanhentunutta kieltä tai taustoittanut teosten aiheita niiltä osin, kuin ne ovat jo uusille sukupolville tyyten vieraita.

Mäkisen viime vuoden suurtyö oli Topeliuksen lukemisia lapsille, johon uudet kuvitukset teki taidemaalari Risto Suomi.


Topeliuksen satujen kautta niin sanotun paremman väen 
joulunviettotraditiot – esimerkiksi koristeltu joulukuusi – siirtyivät 
vähitellen myös köyhemmän väen jouluun. Sittemmin Rudolf Koivun kuvitukset
 antoivat nekin tavoittelemisen arvoisia  ihanteita joulun vietosta. Rudolf Koivun 
kuvitusta Kirsti Mäkisen koostamaan ja mukauttamaan kokoelmaan
Topeliuksen joulu, satuja ja runoja (WSOY 2015). 


Tässä uudessa, joulumarkkinoille täsmätuotetussa Topeliuksen joulussa kuvituskuvat ovat peräisin Rudolf Koivulta, mutta valitettavasti kuvitusten alkuperäisiä julkaisutietoja ei ole listattu  teoksen loppuun lainkaan. Koivu   kuvitti lukuisia joululehtiä ja satukokoelmia ja loi niissä suomalaiskansallista joulun ideaalia.

Topeliuksen joulusatujen kokoelma Koivun kuvituksin elähdyttää ennen muuta vanhempaa ikäpolvea ja Koivun kuvitusten hartaita ihailijoita.

Mäkinen on perannut tiheällä kammalla Topeliuksen joulu- ja talviaiheisia satuja ja runoja. 

Viime vuoden kokoelmasta tähän on poimittu Tähtisilmä, Sampo Lappalainen ja Lumikuninkaan valtakunnassa. Uusina mukautuksina löytyvät Joulupukin tarina, Armelias on rikas, Luistelija, lastennäytelmä Mistä saamme joulukuusen?, Rasavillius, Vanha herra, Peikkojen joulu, Tuulitukka ja Pilviparta sekä Pyhän yön lapsi.

Lisäksi mukana on lukuisia Topeliuksen jouluaiheisia runoja, joista moni tunnetaan suosittuna joululauluna.


Rudolf Koivun kuvitusta Kirsti Mäkisen koostamaan ja mukauttamaan
kokoelmaan Topeliuksen joulu, satuja ja runoja (WSOY 2015). 


Peikkojen joulu -sadusta voi löytää jopa ajankohtaisia säikeitä. 

Joulupukki ilmoittaa lapsille, että joutuu vähentämään lahjojen määrää entisestä:

”Miksi, minkä vuoksi?” Lapset katselevat ihmetellen pukkia ja toisiaan.  
”Katsokaas lapset, minä tulen kaukaa pohjoisesta, ja siellä olen käynyt monessa köyhässä mökissä ja nähnyt pieniä lapsia, jotka eivät saa joulunakaan leivänmurua syödäkseen. Sen vuoksi olen antanut heille puolet lahjoistani. Mitäs sanotte, lapset, teinkö teidän mielestänne oikein?” 
”Kyllä, kyllä”, lapset huudahtavat. ” Se oli kiltisti tehty, pukki rakas!” 
Vain Lotta ja Fredrik ovat vaiti. He ovat sentään saaneet joka joulu ainakin kaksikymmentä lahjapakettia ja joskus melkein kolmekymmentä – miten heidän nyt käy, meneekö koko heidän joulunsa pilalle? 
”Tyhmä pukki”, he jupisevat hiljaa keskenään.





Mäkinen on kirjoittanut teoksen johdannoksi kaksi artikkelia Sadunkertoja Topelius ja Joulu juhlista jaloin, joissa luodaan katsaus vanhaan suomalaiseen jouluperinteeseen sekä Topeliuksen joulusatujen aihepiireihin.







Ei kommentteja: