torstai 31. joulukuuta 2015

Maltti ja Valtti, nuo tohelot poliisit





Jerry Mikkelinen & Jussi Ollila: Maltti &  Valtti: tehtävä mummolassa, kuvittanut Teemu Åke, 36 sivua, Schildts & Söderströms 2014.


Jerry Mikkelinen & Jussi Ollila: Maltti & Valtti: Melkein autiolla saarella,  kuvittanut Teemu Åke, 32 sivua, Schildts & Söderströms 2015.









Näyttelijäkaksikon Jerry Mikkelisen ja Jussi Ollilan luoma Maltti ja Valtti -tuoteperhe liittyy kiinnostavasti yhä uusia ulokkeita saavaan lastenkirjallisuuden tuotteistamiseen.

Maltti & Valtti perustuu Jerry Mikkelisen alkuperäisideaan. Toheloivat poliisit tulivat ensin tutuiksi  vuonna 2008 Pikku Kakkosen lastenohjelmista ja he ovat sittemmin kiertäneet myös live-tapahtumissa ja tilaisuuksissa. 

Tänä vuonna kaksikko seikkaili myös TV 2:n Kadonneiden lahjojen tapaus -nimisessä joulukalenterissa, jossa poliisit saavat testata myös salapoliisin taitojaan. Joulukalenterin käsikirjoituksesta vastasivat Aleksi Hyvärinen ja Taneli Mustonen


TV 2:n Joulukalenterissa Maltti ja Valtti työskentelevät salapoliiseina
ja latupoliiseina. Kuva Anssi Leino/ Yleisradio. 


Pyynikin kesäteatteriin Tampereelle on tulossa ensi kesäksi Tehtävä mummolassa -niminen lastennäytelmä.

Maltti ja Valtti ovat alun perin liikennepuistokonstaapeleita ja hahmojen kautta haluttiin ottaa myös kantaa poliisien vähentyneisiin työvoimaresursseihin!

Maltin ja Valtin äärimmilleen karrikoiduilla hahmoilla on kosolti vastineita aiemmassa lastenkirjallisuudessa: etsimättä tulevat mieleen Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista tuttu poliisikaksikko sekä Sinikka & Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjojen poliisit, Rillirousku ja Isonapa.

Partiovene Saukko matkalla kohti määränpäätä: terhakka naispoliisi,
poliisipäällikkö Anjala, on saanut ilmoituksen kiikkerällä puupöllillä
 seilaavasta miehestä. Teemu Åken kuvitusta Jerry Mikkelisen ja Jussi Ollilan
kuvakirjaan Maltti ja Valtti melkein autiolla saarella 

(Schildts & Söderströms 2015). 


Ensimmäisessä kuvakirjassa Maltilla ja Valtilla on vastuullinen tehtävä mummolassa, mutta se menee tietysti vähän mönkään.

Tänä vuonna ilmestyneessä jatko-osassa poliisit saavat hälytyksen vesille, mutta tottumattomille siitäkin syntyy monenlaista kommellusta ja sähellystä. 

Juonenkäänteisiin on punottu näennäinen ympäristörikoksen epäilykin, kun poliisit ovat vähällä kompastua kakka-ansaan:



"Kakka-ansa", sopersi mies, eikä pystynyt lopettamaan nauruaan. 
"Lopettakaa!" Maltti sanoi ärsyyntyneenä. "Tämä ei ole mikään naurun asia." 
"Vai kakka-ansa", toisti mies pyyhkien naurunkyyneleitä silmistään. 
"Onko hän aivan pöljä?" Valtti kuiskasi Maltille. 
"Kyllä, ilmiselvä pöpi. Valitettavasti meillä ei ole koulutusta pöpien kuulusteluun", Maltti vastasi. 
Miehen nauru laantui hihitykseksi. Hän sai vihdoin sanottua: 
"Kuulkaahan pojat. Ei se ole mikään kakka-ansa. Vaan eräolosuhteisiin tehty vessa. Täysin luonnonmukainen. Riuku on istumista eikä kompastumista varten.

Muinaistekniikan tutkija Kari Karikko opastaa poliiseja luonnon ehdoilla elämiseen. Kun poliisivene Saukko ajautuu tuulen vietäväksi, Maltti ja Valtti morsettavat savumerkeillä kollegat apuun, ja poliisipäällikkö Anjala saapuu hätiin poliisihelikopterilla.   

Mummolassa otetaan rennosti ja luetaan vanhoja sarjakuvia. Teemu Åken
kuvitusta Jerry Mikkelisen ja Jussi Ollilan 
kuvakirjaan Maltti ja Valtti: Tehtävä
mummolassa
 (Schildts & Söderströms 2014). 
   


Teemu Åken karrikoiva ja velmuileva kuvitus pääsee kuvakirjoissa ansaitusti isoon osaan, joskin ensimmäisessä osassa on kuvittajan nimi unohtunut kokonaan kirjan kannesta! 

Räväkästä kuvituksesta huolimatta tekstiä on ääneen luettavaksi kerta kaikkiaan liikaa. 
  
Poliisikaksikon nimiä mukaillen voisikin sanoa, että tiivistäminen olisi ollut   valttia myös tarinan rakentamisessa – tai ainakin viimeistään sen kustannustoimittamisessa! – jotta myös kirjan ääneen lukua kuuntelevalla lapsella olisi säilynyt maltti seikkailun käänteissä. 

Kun kirjan varmasti on ajateltu vetoavan sukupuoleen katsomatta kaikkiin pieniin vauhtivilpertteihin ja -viiveihin, niin olisin toivonut  jahnailevaa kerrontaa vähän ryhdikkäämpään muotoon.






Ei kommentteja: