Elina Söderströmin & Esa Rautiaisen kuvakirja on
kaksikielinen: aukeamilla on rinnakkain suomen- ja ruotsinkielinen teksti.
Vuoropuhelussa on paljon Tornionjokilaakson murretta,
joten kirja on kiinnostava kuriositeetti myös tästä syystä.
Lilliputin kokoisten kaverusten, Oraffan, Kurren ja
Hellä-Antin, kanssa lähdetään tässä jouluteemaisessa kuvakirjassa vaiherikkaalle
jouluseikkailulle.
Hellä-Antti osaa laulaa niin lumoavasti, että porotkin
unohtavat tuskansa pudotettuaan sarvensa. Kiitokseksi porot
lahjoittavat sarvet Hellä-Antille.
Kolmikko päätyy Tonttulaaksoon ja Aavasaksalle, ja
joka paikassa Anttiin suhtaudutaan kunnioittavasti ja ihailevasti.
Joulupukin taikatakin hihan kautta (!) kolmikko ampaisee Islantiin auttamaan tulivuorenpurkauksen
takia eristyksiin joutuneita tonttuja.
Islannin joulutontut eivät ole kovin lempeäluontoisia:
Jokaisella tontulla on eri jekkuja, ne näpistelevät ruokaa, paukuttavat ovia, vievät steariinikynttilät, vievät kermat, tai ruuan tähteet. Kun talonväeltä silmä välttää niin yksi tontuista käy nuolemassa lusikat ja kapustat. Mutta tontut tuovat myös lapsille lahjoja, jos lapset ovat olleet kilttejä.
Hellä-Antin taikojen jälkeen tontut lupaavat kuitenkin parantaa
tapansa ja ryhtyvät kilteiksi.
Norjassa Peikonkylässä kaverukset tapaavat vielä Lucia-neidon ja juuri parahiksi ennätetään takaisin Tornionjokilaaksoon joulun
viettoon.
Joulupukki saa Antilta joululahjaksi ison ämpärillisen poronsarviliimaa!
Kuvakirjassa on 24 lukua, joten tämäkin joulukirja
toimii joulukirjakalenterina.
Elina Söderströmin mitaltaan vaihtelevat tekstit on ladottu
raskaslukuisesti ja tiiviillä rivityksellä aukeamille, jotka välillä näyttävät turhan ahtailta. Jokaisen
luvun päätteeksi on lyhyt runo.
Esa Rautiaisen kuvitus on rouheaa ja amatöörimäistä,
mutta sopii melko hyvin kirjan rosoiseen Lapin henkeä ja eräänlaista kotikutoisuuttakin ilmentävään tyyliin.
Hellä-Antti on osa lappilaista kulttuurihistoriaa.
Anders Hellant (1717–1789) oli
tiedemies ja kauppias, joka pääsi jo 16-vuotiaana opiskelemaan Uppsalan
yliopistoon ja sai siellä opetusta mm. Carl Johan Linnéltä. Sittemmin hänet
hyväksyttiin Kuninkaallisen Tiedeakatemian jäseneksi. Hän perusti liimatehtaan
Tornioon ja liiman raaka-aineena käytettiin poron sarvia.
Oraffasta ja Kurresta on ilmestynyt kaksi muutakin kuvakirjaa, Oraffa ja Kurre Käpysaarella (2014) ja Oraffa ja Kurre Maupertuisin jalanjäljessä (2015).
Oraffasta ja Kurresta on ilmestynyt kaksi muutakin kuvakirjaa, Oraffa ja Kurre Käpysaarella (2014) ja Oraffa ja Kurre Maupertuisin jalanjäljessä (2015).
Atrain kustannus on kemiläinen pienkustantamo, jonka sisarkustantamona toimii Nordbooks. Atraimella on mieltä kohottava motto: "Kirkkaan sanan ja veden
puolesta".
Atrain julkaisee paljon lappilaisten kirjailijoiden
teoksia, ja niistä muutamaan rouva Huu lupaa palata heti kun pahimmat kiireet helpottavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti