Arja Puikkonen: Sydän saappaanvarressa. 221 sivua. Otava 2010. Kansikuva Inga H./ Vastavalo-kuvastudio. Arja Puikkosella on kadehdittava taito porautua teini-ikäisten nuorten ailahtelevaan sielunelämään. Hänen nuortenromaaninsa Haloo, kuuleeko kaupunki palkittiin vuonna 2003 Finlandia Junior -palkinnolla ja romaani tekee Rouva Huuhun edelleen säväyksen nimenomaan sen poikkeuksellisen intensiteetin ja ihmistutkielmien vuoksi.
Sydän saappaanvarressa voisi olla ihan perinteinen hevostyttöilystä kertova kepeän harmiton kirja, mutta Puikkonen poraa näkökulmaansa paljon syvemmälle.
Lara on 13-vuotias yksinäinen susi, joka tuntee epäviihtymystä jopa omassa perheessään, koulusta nyt puhumattakaan. Lara on sijoitettu kahdeksanvuotiaana Italiaan setänsä luokse perheen sisäisten traumojen purkamisten ajaksi. Siellä Lara on kiintynyt varsaan, Rotsiin, jonka emä hylkäsi heti syntymän jälkeen.
Puikkonen karrikoi aikuisia äärimmilleen, joiden rinnalla nuorten päähenkilöiden hieman ylitse lyövätkin tempaukset vaikuttavat silti päteviltä reagoinneilta. Laran äiti ei ymmärrä tuittuilevaa teinitytärtään ja tytär käyttää isänäitinsä lempeyttä myös taloudellisesti varsin häikäilemättömästi hyväkseen.
Arja Puikkonen kuvaa viiltävän tarkasti ja jopa kipeää tehden tyttöjen välistä vallankäyttöä ja henkisen kiusanteon erilaisia muotoja.
Äkäpäissään Lara lähtee takaisin Italiaan ottamaan mittaa itsestään. Laran unelma hankkia Rotsi omakseen on yhtä ylimitoitettu kuin tytön isästään luoma haavekuvakin.
Unelmat sortuvat, mutta kunnon tyttökirjan tapaan Lara lopulta terhakoituu, nöyrtyy pyytämään anteeksi tekemiään erehdyksiä ja kasvaa kohtaamaan uusia haasteita.
1 kommentti:
Hei, eikös tässä ole juuri sellainen itsenäinen realistinen nuortenromaani, joista on pulaa! Vaikuttaa kiinnostavalta, kiitos lukuvinkistä.
Lähetä kommentti