torstai 16. helmikuuta 2012

Hirmun mielestä töissä on hauskaa


Sarah Dyer: Hirmun hauska päivä töissä. Suomentanut Lotta Heikkeri. 32 sivua. Nemo 2011.











Työpaikkakulttuurista ja sen turhista rutiineista keskustellaan juuri nyt moniaalla.


Pieni hirmu pääsee eräänä päivänä pehmoeläimensä Lurjuksen kanssa isän työpaikalle. Hirmu sonnustautuu asiaankuuluvasti kravattiin ja lähtee isän kanssa potkulaudalla töihin.




Aamu alkaa palaverilla, jossa tarjoillaan kahvia ja keksejä. Hirmu auttaa parhaansa mukaan, muun muassa värittämällä isän kaavioita, ihan hyvää hyvyyttään…

Töiden jälkeen rentoudutaan kuntosalilla ja mennään lasilliselle pubiin.





Ja kun ilta jo hämärtää, suunnataan taas ruuhkassa kotiin.

Päivän päätteeksi hirmu toteaa:

Minulla oli tosi kiva päivä. Mikään ei ollut vaikeaa. En ymmärrä miksi isä valittaa työstään. Huomenna taidan kuitenkin jäädä äidin kanssa kotiin… Hänellä se vasta helppoa onkin.




Kirja on napakymppi sekä aiheensa että selkeän esitystapansa puolesta. Rouva Huu lainasi sekä Lastenkirjahyllyssä aiemmin esillä olleen Deborah Underwoodin & Renata Liwskan Ihan hiljaa –kirjan (Karisto 2011) että tämän Sarah Dyerin kuvakirjan siskon perheelle, ja tämä kirja kiinnosti kolmivuotiasta Kuuttia huomattavasti hissun-kissun-kirjaa enemmän!

Yhdysvaltalainen Sarah Dyer on tehnyt sarjakuvia ja lasten kuvakirjoja. Hänen selkeissä ja sympaattisissa hirmuissaan on suosittujen retrohenkisten itse tehtyjen pehmolelujen karismaa. Yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja ja kirjan tunnelma siksi levollinen.

Kuvittajan arkeen ja juhlaan voi tutustua myös hänen bloginsa kautta.


Hauskoja roolinvaihdoksilla leikitteleviä kuvakirjoja ovat myös ruotsalaisten Siv Widerbergin & Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti (WSOY 1988) sekä saksalaisten Julia Breitenöderin & Manfred Tophovenin Äidin päivä tarhassa (Kustannus-Mäkelä 2011).

Näissä kirjoissa asetelma on päinvastainen, eli vanhemmat käyttäytyvät lasten tavoin ja lapset saavat hävetä silmät päästään heidän huonon tai arvaamattoman käytöksensä takia.

Ei kommentteja: