Kun hätä on suurin...

Annastiina Syväjärvi & Johanna Venho: Kissanpissa. 27 sivua. WSOY 2011.

Leslie Patricelli: Potalla. 26 sivua. Suomentanut Rauna Sirola. Lasten Keskus 2012.

Axel Scheffler: Pete ja Pulmu: lätäkkö lattialla. 28 sivua. Suomentanut Raija Rintamäki. Kustannus-Mäkelä 2011.








Tässä kolme kirjaa jokaisen lapsiperheen hätätilanteisiin.

Siisteyskasvatus, johon kuuluu vaipasta luopuminen ja potalle oppiminen, on tärkeä kehitysvaihe lapsen varhaislapsuudessa. Kyse on lapsen oman kehon hallinnasta ja lapsen itsetuntemuksesta, jossa nykyisin toivotaan vanhemmiltakin entistä enemmän herkkyyttä kuunnella lapsen omaa persoonaa ja sen kulloisiakin herkkyyskausia.

Persoonallisen lähestymistapansa puolesta voiton vie kolmesta hätäkirjasta kotimainen Kissanpissa, joka hurmaa jo mieleen jäävän nimensäkin takia.

Tekijäkaksikko Annastiina Syväjärvi ja Johanna Venho muistetaan aiemmasta, samassa kokoformaatissa ilmestyneestä ja Lastenkirjahyllyssäkin esillä olleesta runokuvakirjasta Utare-Ursulan onnenapila (WSOY 2010) , jossa oli myös epäsovinnaisuutta ja suoranaista anarkiaa.

Vaikka kyse ei olekaan kuvakirjasarjasta, niin myös Kissanpissassa tarinaan johdattavassa sisäkannessa naureskelee kaksi aurinkoa!




Jo kirjan alussa murretaan hauskasti perinteisen kuvakirjan kliseitä: näkymä aukeaa hiekkalaatikolle, jossa kissaisä ottaa kuvaa kännykkäkameralla jälkikasvustaan ja possuäiti imettää kaksosia – hienotunteisesti hieman sivummalla.

Kylli-koira menee kesken leikkien tekemään pissat puun juurelle, ja tämä herättää Kusti-kissassa hämmästystä.




Sisällä isä esittelee Kustille potan ja kertoo mihin sitä käytetään. Kusti on kuitenkin mieltynyt vaippaansa, eikä halua siitä luopua. Mutta isä kertookin potan olevan maailman hassuin: se lähtee karkuun Kustia, joka tietysti on pian mukana leikissä.

Kuten arvata saattaa, se pissa solisee lopuksi hienosti pottaan. Ja tämän kunniaksi isä järjestää naapuruston lapsille ja aikuisille pullakestit!

Annastiina Syväjärven räväkät värikuvat ovat pääosassa, ja aivan oikeutetusti kuvittaja mainitaan kirjan nimiötiedoissakin ensin. Venhon lyhyet, osin sarjakuvakupliinkin sijoitetut tekstit ja huuhdahdukset ovat pikemminkin täytteenä.

Kovin pienen lapsen havaintokyvylle Syväjärven vauhdikkaat ja perspektiiveiltään välillä yllättävät kuvat voivat olla haasteellisia, mutta toisaalta: kuivaksi oppiminen taitaakin nykyisin viivästyä näiden pintakuivien ja supermukavien kertakäyttövaippojen aikana aina vain myöhemmäksi.


Varhaisempaan siisteyskasvatukseen sopii Leslie Patricellin pahvikirja Potalla, joka sekin luottaa välillä sarjakuvakerronnan voimaan. Pieni taapero ottaa mallia kissasta ja koirasta ja hieman vastentahtoisesti mutta urhoollisesti hakeutuu lopulta potalle.






Aikansa pinnisteltyään ja ponnisteltuaan tuotos kopsahtaa pottaan, ja tästä iloitsevat myös vanhemmat, kissa ja koira! Monissa katselukirjaikäisten pahvikirjoissa vauvat esitetään kaikkivoipaisina ja itsenäisinä maailmanvalloittajina. Psykologisesti viisaasti tämä kirja tuo esiin vanhempien ilon ja ylpeyden uudesta opitusta taidosta.




Patricellilta on ilmestynyt myös pahvikirja Kylvyssä.


Muun muassa valloittavista Mörkyli-kirjoista (Kustannus-Mäkelä 1999 ja 2004) tutun Axel Schefflerin Pete ja Pulmu –kirjassakin on kannustava henki. Pete-jänis menee kyläilemään Pulmu-hiiren luokse koko päiväksi. Leikin tuoksinassa Pete unohtaa käydä potalla ja sille tulee vahinko, nolosti kesken leikkien lattialle. Mutta ei hätää, Pulmu antaa Petelle kuivat vaatteet.




Illan tullen Pete muistaa ihan oma-aloitteisesti käydä ennen kylpyyn menoa potalla.

Schefflerin eläinhahmot ovat sympaattisia. Yksityiskohdat ovat herkullisia ja lastenhuoneen interiöörit kaikessa niukkuudessaankin hyvin herkullisia.

Toinen viime vuonna ilmestynyt Pete ja Pulmu-kirja on nimeltään Ystävä auttaa.