18. luukku: Tontun paikka on sadun valtakunnassa

Tampereen Työväen Teatteri: Mestaritontun seikkailut, ohjaus Minna Hokkanen, sovitus Elisa Määttänen, sävellys Petri Juutilainen, koreaografia Hanna Brotherus.

Perustuu Aili Somersalon saturomaaniin. 

Rooleissa: Matti Pussinen-Eloranta, Heidi Kiviharju, Elina Saarela, Mikko Kauppila, Marketta Tikkanen, Pihla Pohjolainen ja Atte Antikainen. Mukana yhteistyössä Pirkanmaan musiikkiopisto, Tampereen konservatorio ja Näty. Kesto noin 2 tuntia, ikäsuositus +6. Kantaesitys 17.12.2015.

Tampereen Työväen Teatteri hemmottelee joulun aikaan lapsia ja lapsenmielisiä Aili Somersalon Mestaritontun seikkailuista tehdyllä satumusikaalilla.

Eilisen ensi-illan yleisössä oli paljon lapsia. He myötäelivät yllättävänkin hyvin Somersalon satumaailman käänteitä. Somersalon jo vuonna 1919 alun perin ilmestynyt ja 19:ään painokseen yltänyt satuklassikko on nimittäin rakenteeltaan melko vaativa, intensiivistä keskittymistä ja heittäytymistäkin vaativa teos. 

Lukijasukupolvesta toiseen jatkuneen saturomaanin suosion yksi keskeinen selittäjä on arvatenkin ollut myös Onni Mansneruksen nelivärikuvituksessa.  

Toisaalta Aili Somersalon kerronta on sekin hyvin visuaalista ja runollista, sanalla sanoen maagista. Ja tätä huiman visuaalista satukuvastoa TTT:n satumusikaali kyllä onnistuu upeasti toisintamaan. 

Hahmona Mestaritonttu on alkuteoksessa varsin jörö, mutta Matti Pussinen-Elorannan tulkinnassa liikekielellä ja maneereilla häneen tulee vähän enemmän eloa ja humoristisuuttakin. Toisaalta on muistettava, että suomalaisen kansanperinteen ja satumaailman tontut olivat ennen vanhaan hyvin arvonsa tuntevaa väkeä.

Mestaritonttu (Matti Pussinen-Eloranta) pitelee käsissään koko musikaalin liikkeelle
panevaa taikaesinettä, Päivikki-prinsessalta saamaansa helmeä.
Valokuva TTT: Kari Sunnari & Ilkka Eklund. 

Seikkailu käynnistyy, kun Mestaritonttu pahoittaa kerta kaikkiaan mielensä Satumaan kuninkaan sanoista ja päättää lähteä pois Satumaasta. Se kohtaa noita Sammaleisen, joka kertoo Aamuruskonmaan Sarasteen (Elina Saarela) olevan lumottuna kallion sisällä. Vapauttamiseen tarvitaan Päivikki-prinsessan (Elina Saarela) taikahelmeä, taikuutta ja prinssi Yönsilmän apua.

Työväen teatterin isolle näyttämölle tuodun satumusikaalin keskiössä ovat ansaitusti Mestaritonttu ja noita Sammaleinen (Heidi Kiviharju). Sammaleisen hahmo on myös näytelmän keskeinen jännitysmuuttuja: kenen puolelle kliseinen noitahahmo lopulta asettuu, Mestaritontun vai noitatovereiden, Pataposken (Marketta Tikkanen) ja Luuta-Lempin (Pihla Pohjolainen).  

Muut   sivuhenkilöt  jäävät pikemminkin somisteiksi. Prinssi Yönsilmästä (Mikko Kauppila) on jopa tehty hiukan koominen satuprinssin parodia, ja vapautettava prinsessa Saraste on juuri niin ihana prinsessa kuin satuprinsessojen pitääkin olla.

Heidi Kiviharjun tulkitsema noita Sammaleinen on särmikäs ja
hiukan arvaamatonkin satuhahmo. Valokuva TTT: Kari Sunnari & Ilkka Eklund. 

Suurimman kiitoksen Mestaritontun seikkailujen esillepanosta ja toteutuksesta ansaitsevat ilman muuta Annukka Pykäläisen jylhän-kaunis, riittävän yksinkertainen lavastus sekä Erika Turusen puvustus. Erityisesti Kyöpelivuoren lohikäärme on hienosti toteutettu, samaan aikaan pakahduttavan kaunis ja pelottava!

Sami Rautanevan videoprojisoinnit ovat sadunomaisia liikkuvia utukuvia (prinsessa Päivikin vedenalaisen maailman meduusat ja vesikuplat, näyttämölle piirtyvät sanat ja luudalla lentokohtaukset…), joilla on aina jokin lisäarvo esitykselle, ilman mitään maireaa kosiskelua. 

Satumusikaali on tehty yhteistyössä Tampereen konservatorion ja Näyttelijätyönlaitoksen kanssa. Näyttämöllä soittaa 35-henkinen sinfoniaorkesteri, joka koostuu Tampereen musiikkiopiston nuorista soittajista. Kapellimestareina vuorottelevat Kimmo Tullilla ja Anna-Leena Lumme

On hienoa, että Tampereen Työväen Teatteri tekee kunniaa tamperelaissyntyisen Aili Somersalon (1887–1957) tuotannolle näin komeasti ja pieteetillä. 

Ja olen varma, että TTT:n visuaalisesti huima tulkinta madaltaa osaltaan myös uusien lapsisukupolvien tutustumista alkuteokseen. Uusin painos on otettu WSOY:n kustantamana vuonna 2007 ja teos on saatavana myös e-kirjana.