Hertta tunnetaan jo monen median kautta

Niina Veittikoski: Hertta tahtoo lemmikin. 24 sivua. Tammi 2010.

Niina Veittikoski: Hertta harjaa hampaat. 24 sivua. Tammi 2010.






Oululainen Niina Veittikoski on lanseerannut rytinällä Alpakka Media -yrityksensä kautta uuden leikki-ikäisille suunnatun hahmon, toimeliaan Hertta-tytön.

Hertta-konsepti tunnetaan jo Pikku Kakkosen lastenohjelmissa pyörivänä piirrosanimaatiosarjana, dvd:nä, lastenmusiikki-CD:nä, Internet-peleinä, kuvakirjasarjana ja monina oheistuotteina (pehmolelut, pelit ym.).

Hertta-animaatioihin voi tutustua Pikku Kakkosen verkkosivuilla.

Syksyllä 2009 Hertta valloitti myös Ruotsin television. Hertan maailman rinnalle Veittikoski on tuottamassa myös uutta Pojat-sarjaa, jossa touhuavat omaperäisiä keksintöjä luovan ajattelun tuloksena suoltavat vauhtiviikarit Teppo ja Lore .

Hertan maailma sai alkunsa Veittikosken halusta tuottaa turvallista ja viihteellistä sisältöä verkkoon alle kouluikäisille lapsille.

Tammen kustantama kuvakirjasarja pohjautuu suoraan animaatiosarjaan.

Animaatiosarjan tapaan myös kuvakirjan teksti on pääosin runomuodossa. Kirjojen taitossa ja formaatissa tasapainoillaan perinteisen katselukirjan ja tietokuvakirjan rajamailla: tekstissä kehotetaan nimeämään ja tunnistamaan esineitä, eläimiä ja karsimaan aihealueeseen kuulumattomia pois, esitetään yksinkertaisia kysymyksiä lapselle ja jaetaan tietoa ”Hertan tietoruuduissa”. Animaatiosarjassa ja kuvakirjoissa liikutaan tuttujen ja turvallisten leikki-ikäisten perusasioiden ja kiinnostuksen kohteiden äärellä. Animaatioiden lapsilähtöisyyttä ja samastumispintaa lisää lapsinäyttelijän eloisa puhe.




Hertan kanssa seikkailevat sekä animaatioissa että kirjoissa kaksi peikkoa, Tollo ja Aivo, jotka höystävät lapsen arkeen keskittyviä aiheita omilla tempauksillaan tai anarkistisiksi tulkittavilla väitteillään.

Hertan konseptin siirtäminen kuvakirjaformaattiin ei mielestäni oikein toimi.

Räväkät väriyhdistelmät, tietokonepohjaisen kuvituksen luomat perspektiiviharhat ja isot tasaiset väripinnat luovat välillä vinhan kolmiulotteisen vaikutelman, joka aiheuttaa ainakin Rouva Huun migreeniin taipuvaisessa päässä epämääräistä väristystä.

Hertan tunnusmerkkinä ovat pystysuorat lähellä toisiaan olevat silmät, joita ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa järin vetoaviksi. Animaatioissa silmien muoto sentään vaihtelee, mikä tuo vähän enemmän eloa ja sympaattisuutta Hertan olemukseen.




Kotimaisena lasten animaatiosarjana Hertan maailma on joka tapauksessa kiinnostava ilmiö ja periaatteessa Rouva Huu pitää aina kotimaisen tuotannon puolta: monelle medialle taipuva uusi kotimainen kuvakirjasarja puoltaa aina paikkaansa paremmin kuin pussillinen ulkomaisia. Hertta-sarja on myös hyvä esimerkki siitä, että tietokoneavusteinen animaatio antaa nykyisin aivan uusia mahdollisuuksia ja haasteita kotimaiselle lastenkulttuurille. Nähtäväksi jää, jatkuuko Hertan maailmanvalloitus vielä Ruotsista eteenpäin.


Keväällä 2011 ilmestyy kaksi uutta Hertta-kuvakirjaa Hertta leikkii nukketeatteria ja Hertta leipoo pullaa.