9. luukku: Jakamisen ilo kuuluu jouluun

Astrid Lindgren & Eva Eriksson: Kettu ja tonttu, suomentanut Kristina Rikman, 29 sivua, WSOY 2017.









Astrid Lindgren oli mitä ilmeisimmin jouluihminen. 

Niin antaumuksellisesti hänen rakastetuissa lastenkirjaklassikoissaan vietetään joulua!

Idyllinen kurkistus vauraan maalaistalon moderniin jouluidylliin.
Huomiota ansaitsee oikealla tanssahteleva lapsi Peppi-peruukkeineen.
Eva Erikssonin kuvitusta Astrid Lindgrenin tekstiin  kuvakirjassa
Tonttu ja kettu (WSOY 2017).

Tämä satu on kirjoitettu jo 1960-luvulla. Sen innoittajana on ollut Karl-Erik Forslundin runo, jota Lindgren on käyttänyt pohjatekstinä.  Nyt se on tuotu uusien lapsisukupolvien ulottuville Eva Erikssonin kuvittamana. 

Kettu toimii vaistojensa ja kurnivan mahansa vietävänä. Se vaanii kanalan ympärillä ja lipoo kieltään. 

Tonttu yllättää ketun melkein itse  teossa kanalan kulmalla.
Eva Erikssonin kuvitusta Astrid Lindgrenin tekstiin
kuvakirjassa Tonttu ja kettu (WSOY 2017). 

Vauraassa maatalossa valmistaudutaan joulun viettoon. 

Hyvin pienin vedoin Lindgren saa tähän lyhyeen, pelkistettyyn satuun jännitettä ja latausta. Köyhän ja rikkaan joulu rinnastetaan, mutta kiihkottomasti, kuten Lindgrenillä on tapana. 

Tilan kotitonttu yhyttää ketun ennen hyökkäystä, ja se lupaa antaa vast´edes omasta puurostaan osan ketulle, jos se lupaa jättää kanat rauhaan.

Köyhien ja osattomien auttaminen on joulusatujen keskeistä ainesta.
Kotitonttukin on valmis jakamaan omastaan. Eva Erikssonin kuvitusta Astrid Lindgrenin tekstiin  kuvakirjassa Tonttu ja kettu (WSOY 2017).

Jouluidylli ja hengissä pysymisen karummat reunaehdot saavat tässä ei niin seesteisessä joulukuvakirjassa hyvän kiteytyksen. Mitään lopullista lupausta kettu ei pysty antamaan, että jättäisi vastaisuudessakin kanalan rauhaan.