Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaat on julkistettu hetki sitten.
Meri Luttinen: Myrskynsilmä, WSOY
”Esikoiskirjailijan muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuvan seikkailun taidokas kerronta imee mukaansa ensi riveiltä alkaen. Päähenkilö Kainu oppii näkemään erityisyytensä ja ottaa paikkansa mahtavimpana tietiänä viiteensataan vuoteen. Kirjan kieli on vivahteikasta. Tarina on eheä ja vetävä kokonaisuus, joka pitää lukijan otteessaan.”
Myrskynsilmä on arvioitu Lastenkirjahyllyssä
Anja Portin: Radio Popov, kuv. Miila Westin, S&S
”Lämmin seikkailutarina kertoo yksinäisistä lapsista, joiden huolet joku kuitenkin kuulee. Kirjassa on klassisen saturomaanin aineksia ja sympaattinen kertojanääni. Keksijä Popovin radio luo toimivan kehyksen tarinalle, jossa hylätyt lapset ryhtyvät auttamaan toisiaan.”
Radio Popov on arvioitu Lastenkirjahyllyssä
Palkintoraatiin kuuluivat Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen (pj.), Aku Ankka -lehden päätoimittaja Aki Hyyppä ja yleisen kirjallisuuden opiskelija Johanna Valjakka.
Voittajan valitsee näyttelijä, imitaattori, koomikko ja juontaja Christoffer Sandberg.
* * * * *
Lasten ja nuorten Finlandia-raadin ehdokaskattauksessa on jälleen monipuolinen valikoima uutuuksia.
Mukana on poikkeuksellisen paljon useamman kerran ehdolla olleita ja entuudestaan hyvinkin tuttuja tekijöitä: Aino Havukainen & Sami Toivonen, Katri Kirkkopelto, Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa ja Siiri Enoranta.
Havukainen ja Toivonen olivat ehdolla ensimmäisellä Tatu ja Patu -kirjallaan Tatu ja Patu Helsingissä vuonna 2003.
Tatun ja Patun Suomi sai Finlandia Junior -palkinnon 2007 ja vuonna 2012 he olivat ehdolla kuvatietokirjalla Tatu ja Patu pihalla.
Siiri Enorannalle ehdokkuus on jo neljäs: ensimmäinen ehdokkuus tuli esikoisteoksesta Omenmean vallanhaltija vuonna 2009 ja sen jälkeen 2015 romaanilla Surunhauras, lasinterävä.
Vuonna 2018 Enorannan Tuhatkuolevan kirous voitti Lasten ja nuorten Finlandia-palkinnon.
Havukaisen ja Toivosen uusin Tatu ja Patu on sarjan ensimmäinen kokonaan sarjakuvakerronnan varaan rakennettu teos. Suomessa on entistä enemmän lapsiperheitä ja pikkulapsia, jotka eivät ole koskaan matkustaneet junalla. Kirja kannustaa – absurdin seikkailun kupeessa – ajan hengessä käyttämään rohkeasti joukkoliikennettä.
Katri Kirkkopelto on ollut aiemmin ehdolla kuvakirjalla Piki 2016 sekä Suna Vuoren tekstiin perustuvan Hirveää, parkaisi hirviö -kuvakirjan kuvittajana 2005.
Kirkkopellon tunnekasvatuksen pedagogiaan sidotut Piki- ja Molli -kirjat ovat varhaiskasvatuksessa paljon käytettyjä ja luettuja kuvakirjoja.
Laura Ruohonen ja Erika Kallasmaa olivat edellisen kerran ehdolla runokuvakirjallaan Yökyöpelit vuonna 2008 ja Kallasmaa oli ehdolla myös Jukka Itkosen runokokoelman Be & Pop kuvittajana vuonna 1997 nimellä Kovanen.
Laura Ruohonen tarjoilee nonsense-runoissaan Kirsi Kunnaksen jalanjäljissä kielen magiaa. Otus opus on hyvä esimerkki eri taiteenlajien hyvää tekevästä yhteistyöstä. Kiinnostava linjaus oli, että myös runojen sävellykset tulkinnut kitaristi Petri Kumela oli ehdolla. Tekijöistä olisi ollut oikeutettua nostaa esille myös ruotsinkielisen käännöksen tehnyt Annika Sandelin, sillä sen verran kimurantista haasteesta on kyse lastenrunouden kääntämisessä toiselle kielelle.
Erika Kallasmaa on uudistanut Otus opus -runokuvakirjassa ilmaisurekisteriään verrattuna kolmeen aiempaan Laura Ruohosen kanssa yhteistyössä syntyneeseen runokuvakirjaan. Kiinnostavaa on se, että ehdolla oli myös
Ehdolla on myös yksi esikoinen, Meri Luttinen, muinaishistoriaan sijoittuvalla fantasiaromaanillaan Myrskynsilmä.
Luttisen esikoisteos ja Enorannan Kesämyrsky ovat kumpikin hyviä esimerkkejä nuortenromaaneista, joiden aiheet, kerronta ja kaunokirjallinen ote kiinnostavat myös aikuista lukijaa.
Aiemmin lähinnä aikuisille kauno- ja tietokirjallisuutta kirjoittanut Anja Portin on muutamassa vuodessa vakuuttanut taitonsa kuvakirjan tekstin tekijänä (Otso ja varpaansyöjät 2015, Ava ja oikukas trumpetti, 2017 sekä Tumppu ja kellotornin arvoitus, 2020). Radio Popov on hänen ensimmäinen lastenromaaninsa.
* * * * *
Jokainen raati tekee omat linjauksensa ja niitä vastaan ei tietysti ole mielekästä lähteä protestoimaan.
Lasten- ja nuortenkirjajulkisuus on huomattavasti kaventunut viime vuosina.
Median kynnyksen ylittää nykyisin varmimmin tekijä, joka on jo entuudestaan palkittu, arvostettu ja painoksissa mitaten myös suurten lukijamassojen hyväksymä ja rakastama.
Rahamäärältään isot kotimaiset kirjallisuuspalkinnot tekevät aina myös kirjallisuuspolitiikkaa.
Finlandia-ehdokkuudet tuovat käsittääkseni tekijöille heidän kotikustantamoissaan enemmän huomiota, isompaa panostusta markkinointiin ja mahdollisesti myös enemmän taiteellista liikkumavaraa. Näin syntyy luovan työn positiivinen kierre, joka kumuloituu useammassa tämän vuoden ehdokkaassa poikkeuksellisen näkyvästi.
Lastenkirjahylly onnittelee ehdokkaiden lisäksi myös kaikkia niitä julkisuuden katveeseen jääviä lasten- ja nuortenkirjallisuuden puurtajia, jotka jaksavat jatkaa eteenpäin, vaikka kirjallinen näkyvyys olisikin niukkaa ja huoli toimeentulosta ja ammatti-identiteetistä jäytäisi päivittäin.
2 kommenttia:
Kiva kattaus lasten- ja nuortenkirjoja. Olin positiivisesti yllättynyt, sillä olen blogannut Otus opuksen ja Myrskynsilmän Kirjasähkökäyrä-blogissani. Aika hyvin, kun tiedän, miten suuresta valikoimasta kirjat on nostettu ehdolle.
Otus opus on suosikkini tästä joukosta.
Mai, todellakin lasten- ja nuortenkirjaraadilla on ollut valtaisa urakka seuloa esiin kuusi ehdokasta. Tänä vuonna ei julkistetta lainkaan, kuinka paljon kirjoja raati sai luettavakseen, mutta lasten- ja nuortenkirjojen skaalan takia haaste on todella iso.
Otus opuksen olen lukenut heti sen ilmestyttyä, mutta arvio vielä on siitä tekemättä. Erika Kallasmaan kuvitutyyli tuo minulla mieleen Aleksander Lindebergin, nyt jo edesmenneen suomalaisen kuvittajan.
Lähetä kommentti