Mari Sylvia Kokko & Mari Luoma: Huima retki talviyössä. Mörön ja sopulin seikkailut, 72 sivua. Minerva 2023
Pian on aatto, enkä minä löydä sitä mistään. Petteri on koko vuoden työntänyt nenäänsä joka paikkaan, ja se on aivan kiilloton. Jos aattona on sumua, mikään ei pelasta meitä täydelliseltä katastrofilta. – –
Mari Sylvia Kokon esikoiskirja Huima retki talviyössä laajentaa jouluaiheisen lastenkirjallisuuden repertuaaria: Korvatunturilla on nimittäin Joulupukin ja tonttujen lisäksi myös mörköjä.
 |
| Jouluntulo on vaakalaudalla, kun Petteri Punakuonon nenänkiillotusvaha on loppunut ja uutta ei ole tilattu ajoissa. Mari Luoman kuvitusta Mari Sylvia Kokon lastenkirjaan Huima retki talviyössä: Mörön ja sopulin seikkailut (Minerva 2023). |
Joulun tulo on uhattuna: Korvatunturin ylikamreeri saa selville, että yliporottaja on unohtanut tilata joulupukin pääporolle, Petteri Punakuonolle, Kurnujuuren valmistamaa nenänkiillotusvahaa.
Virkaintoiset Joulupukin alaiset pistävät mörön asialle, koska niiden mielestä mörkö ”kaipaa raitista ilmaa ja järkevää tekemistä” ja – – ”toimettomat tassut aiheuttavat suurimman osan tämän maailman hankaluuksista”.
Kumppanikseen mörkö saa sopulin. Luottamus ei synny kädenkäänteessä. Mörkö ei ole tottunut tunturissa taivaltamiseen ja sopuli jankuttaa tunturissa vaanivasta ja selvästi pelottavasta Näystäkkeestä. Myös kiristyvä pakkanen hankaloittaa matkan etenemistä:
Hyytävä pakkanen kumisi jokaisessa puunrungossa ja lumikiteessä. Jopa tähdet näyttivät jäätyneen paikoilleen. Mörkö taivalsi sopulin jäljessä ja yritti pysytellä mahdollisimman lähellä sen vipeyylyksen tahdissa viipottavaa häntää. Mörkö ei halunnut kadottaa otusta toistamiseen.
Lopulta päästään Kurnujuuren luokse ja onneksi tämä lupaa viedä mörön ja sopulin koiravaljakolla takaisin Korvatunturille. Joulupukki läksyttää alaisiaan, jotka pyytävät möröltä anteeksi sitä, että joulustressi sai heistä yliotteen.
Mari Luoman eloisa kuvitus on melko tummasävyistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti