Maarit Malmberg: Aapeli ja evakkomatka. Kuvittanut Jouni Koponen. 36 sivua. Minerva 2011.
Vaikka Rouva Huu onkin viime aikoina paheksunut kotimaisen kuvakirjallisuuden sarjoittumista, niin tällä kertaa olen pelkästään tyytyväinen siitä, että Maarit Malmberg ja Jouni Koponen ovat päättäneet kartuttaa viime vuonna alkanutta Aapeli ja sotaveteraani Reino -kirjaansa uudella jatko-osalla.
Suomen lähihistoriaa on nimittäin vielä hyvin harvakseltaan yritetty tiivistää esikoulu- ja alakouluikäisiä kiinnostavaan muotoon.
Aapeli-kirjojen toimivan konseptin puolesta puhuu myös se seikka, että niistä löytyy samastumispintaa myös maahanmuuttokeskusteluun.
Aapeli intoutuu vielä kotonakin muistelemaan koulussa pidettyä sotaveteraanijuhlan harjoitusta. Aapeli on saanut juhlanäytelmässä sotilaan roolin ja muistelee vuorosanojaan muille perheenjäsenille. Isompien sisarusten kanssa tekeytyy riita sarjakuvalehdestä, ja Aapeli kokee kärsineensä vääryyttä äidin herpaantuneen oikeudentajun vuoksi. Poika päättää suutuspäissään karata kotoa.
Karkulainen päätyy naapuriin, sotaveteraani Reinon luokse. Reinon leppoisa olemus lauhduttaa pahimman kiukun ja luontevasti siirrytään muistelemaan Reinon perheen evakkomatkaa talvisodan jaloista Karjalasta. 
Reinon muistelut tekevät sodasta Aapelille kouluopetusta konkreettisemman asian:
Koulussa opettaja on kertonut heille sodista, joita Suomessa on käyty. Aapeli on nähnyt myös televisiossa ja lehdissä kuvia niistä maista, missä käydään sotaa. Sotakuvat ovat Aapelista pelottavia.
- Kuule Reino, minkä takia on sotia?
- Sanopa sitä. Sotatila syntyy, kun ihmiset eivät saa enää sovittua asioita puhumalla ja neuvottelemalla. Silloin asiat menevät umpisolmuun ja ihmiset suuttuvat. Niin voi käydä koulussa kavereitten kesken ja kodeissa vaikka sisarusten välillä, aivan kuten sinulla kävi Annun ja Aavan kanssa. Vakavaa on, kun sotatila syttyy valtioiden välillä. Se vaikuttaa aina useiden tuhansien ihmisten elämään.
- Onko sinne sotaan pakko lähteä? Miksi sinäkin sinne lähdit?
- Sotaan lähteminen ei ollut kenellekään helppoa eikä se ollut mikään huviretki tai peli, niin kuin monet sotakuvaukset tänä päivänä ovat. Minä lähdin, koska minulle oman kodin, kotimaan ja vapauden puolustaminen oli tärkeää. Ja vaikka silloin muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut, tekisin saman vielä tänäkin päivänä. Suomen itsenäisyys on minulle niin tärkeä asia.
Taiten Malmberg lomittaa lasten ja aikuisten sotakokemukset toisiinsa Reinon muistelussa eri-ikäisten perheenjäsenien tuntojen kautta. Näin syntyy suora linkki maahanmuuttajiin, joiden kohtalon Aapelikin näyttää nyt paremmin oivaltavan. Aapelin luokalla on kaksi maahanmuuttajaa, Suzan ja Asan, jotka ovat tulleet Irakista Suomeen sotaa pakoon.
Aapeli ja evakkomatka on mainio kirja monen eri sukupolven yhdessä luettavaksi.
Se ei alleviivaa sanomaansa vaan luottaa lapsen, aikuisen ja sodat kokeneen vanhemman ikäpolven omaan oivallukseen ja haluun työstää myös historian traumaattisia vaiheita yhdessä - kukin oman kehitystasonsa ja halunsa mukaan.
Jouni Koposen kuvitus päästää ihmiset ja ihmiskohtalot pääosaan. Harmin, huolen, surun ja iän tuomat uurteet näkyvät henkilöiden kasvoilla silottelematta. Käytyihin sotiin sijoittuvat Reinon muistitakaumat on hienosti toteutettu toonatun ruskean värisävyillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti