14. luukku: " Mieti miten kauas pääsee kun malttaa olla aloillaan"

Jukka Itkonen: Lumilyhdyn valossa. 56 sivua. Kirjapaja 2011. Kansikuva Katja Kuittinen.
















Vaikka lumen määrä – mistään NIETOKSISTA ei todellakaan voi puhua – näyttää taas joulun lähentyessä ainakin täällä Pirkanmaalla uhkaavasti vajentuvan, niin silläkin uhalla nyt on korkea aika esitellä Jukka Itkosen monenikäisille sopiva runokokoelma Lumilyhdyn valossa.

Kokoelman talviaiheiset runot puhuttelevat ensisijaisen aikuiskohderyhmänsä lisäksi myös lapsia. Itkosen runot tiivistyvät toisinaan melkein lakoniseen havaintoon, kuten kokoelman avaavassa runossa ”Marraskuun viimeinen päivä”:

Sorsalla suojana
kaislikko,
lapsella äidin syli.

Talvi on
varttia vaille jo,
syksy on varttia yli.

Itkonen on usein pienten ja vähäväkisten asialla, näin myös runossa ”Lintulauta”, jossa hän miettii millaisia suruja punatulkuilla mahtaa olla:

– – Niiden ääni on hiljainen,
hiljainen ääni,
laulu kuin suruista tehty.

Tietoisuus tien avaajista ja toisaalta Itkosen oma pitkä lyyrikon polku oikeuttavat hänet tekemään myös toisintoja klassikon aseman saavuttaneista runoista.

Immi Hellénin ja Aleksis Kiven hengessä on syntynyt ”Oravaisen laulu”, joka alkaa säkeillä

Kuuraisessa kuusikossa
istuu heiluhäntä
havunoksan rauhanviirin alla miettien: – –

Ja yksi henkilökohtaisista suosikeistani on ilman muuta runo ”Lumenkirkas valo”, jonka päätteeksi Itkonen kehottaa:

Mieti miten kauas pääsee
kun malttaa olla aloillaan.

Tämä jos mikä on totinen tosi. Itse en ole jouluhysteriaan vielä pahasti langennut, mutta aika moni muu on, jos voi jotain kaupungin jouluhumusta päätellä…


Rouva Huu löysi ilokseen kokoelmasta kaksi hyvää runoa tänä iltana urakoitavien joulukorttien kupeeseen (runot ”Joulukalenteri” ja ”Talviuni”).

Itkosen runot ovat selkeitä, seesteisiä ja kaikkea kimuranttia ilmaisua karttavia. Juuri siksi Lumilyhdyn valoon soisi kokoontuvan koko suvun, vauvasta vaariin.

Vanhoille joulusaduille ja -runoille ominainen joulun henki ja vähävaraisten muistaminen todentuu hienosti takakannesta ilmitulevasta asiasta: kirjan tuotolla tuetaan Yhteisvastuukeräystä.