Marcus Pfister: Vilun ensilumi. Suomentanut Marketta Vaismaa. 28 sivua. Lasten Keskus 2011.
Tänään on juuri oikea aika samastua pienen Vilu-koiran ensikohtaamiseen lumen kanssa.
Rouva Huu heräsi aamulla – ihan oikeasti – lasten ja siippansa riemunkiljahduksiin, kun ensilumi oli vihdoin satanut maahan.
Vilu loikkasi nojatuolista ja säntäsi parvekkeen ovelle.
Sen piti hypätä kolme kertaa kahvaa vasten, ennen kuin ovi avautui. Puutarhan päällä lepäsi paksu valkoinen peitto. Vilu ryntäsi keskelle pihaa ja alkoi telmiä vallattomasti pehmeässä pumpulissa. Se oli yhtä hauskaa kuin repeytyneen tyynyn kanssa peuhaaminen.
Mutta nämä taivaalta leijailevat hiutaleet olivat jääkylmiä. Ja kun ne koskettivat Vilun turkkia tai nenänpäätä, ne katosivat jäljettömiin.
Sveitsiläisen Marcus Pfisterin koirakuvakirja kertoo lastenkirjallisuuden kestoaiheesta: pienen pennun uhkarohkeista seikkailuista pois kodin lämmöstä ja turvasta – ja ennalta arvattavasta paluusta takaisin kotiin entistä viisaampana ja kokeneempana.
Vilu lähtee ensilumesta riehaantuneena ajamaan leikkisästi takaa kania ja joutuu eksyksiin. Onneksi se tapaa metsästä joulukuusia markkinoille kuljettavan jörön miehen evästauolla ja pääsee hänen kyydissään jatkamaan matkaa.
Joulumarkkinoilla Vilu kohtaa myös onnekkaan sattuman ansiosta emäntänsä, Sofia-tytön, joka on ihmeissään siitä, kuinka kauas pieni koiranpentu on joutunut pois kotoaan. Ystävällinen kuusikauppias kutsutaan tietysti jouluaterialle Sofian ja Vilun luokse!
Vilun ensilumi on näinä ilmastonmuutoksesta johtuvina ailahtelevina aikoina tärkeä osa joulumielen nostatusta.
Konstailematon tarina pitää otteessaan ja taivaalta sataa kaikissa kuvissa raskaita hiutaleita, jotka peittävät koko tienoon lumivaippaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti