Hyvän mielen runoja

Jukka Itkonen: Sanamaa. Lastenrunoja. Kuvittanut Virpi Penna. 45 sivua. Kirjapaja 2012.




















Syksyn uutuudessa Jukka Itkonen lähettää kutsukortin kaikille lapsille Sanamaahan. Siellä otetaan tukeva syliote maailmankaikkeudesta: seikkaillaan vaikkapa avaruudessa ja aavalla merellä sekä otetaan lähituntumaa sanoihin ja hiljennytään.

Sanamaan laulu

Linnunrata pääsi päällä
kuljet maassa jaloillasi.

Mieti maailmankaikkeutta.
Istu hetki aloillasi.

Pilvet kermavaahtoa,
aurinko on lettu.

Eikä maailma ole koskaan
loppuun kirjoitettu.

Kokoelma on linjassa Itkosen jo pitkään harjoittaman lukemiskasvatusfilosofian kanssa.

Siihen kuuluu paljon ihmettelyä avoimin silmin ja mielin, uteliaisuutta kumartua pienen ja vähäpätöisenkin puoleen ja suhtautua ennakkoluulottomasti uuteen ja vieraaseen.

Hymy suupielessä Pohjoisnavalla-runossa Itkonen antaa piut-paut Pohjoisnavan tuulelle, joka on sitä mieltä ”että runon pitää/ aina jotain opettaa”.



Itkonen varioi myös kansanperinteen lastenloruja esim. runoissa Nenänpäästä nakki ja Kielisauna, jossa saa testata kielensä taipuisuutta ja ulkomuistia.

Kuvittaja Virpi Penna on tehnyt viisaan ratkaisun sitoessaan runoja yhteen Sanamaan hatulllisen ja viiksekkään, erehdyttävästi runoilijaa itseään olemukseltaan muistuttavan ”sanataikurin” hahmon kautta.

Usein kuvitetut lastenrunokirjatkin tekevät nykyisin liian täyttävän vaikutelman: sanaähkyn lisäksi voi syntyä myös kuvaähky. Pennan kuvitus kulkee samassa tempossa Itkosen runojen rauhallisen, mutta silti leikittelemään taipuvaisen mielialan kanssa.

Penna vaihtelee rohkeasti perspektiiviä ja väriskaalaa. Avaruusasema- ja Tarina kuusta-runojen ruskealla aukeamalla imuroidaan varmasti avaruuspölyä.





Oman kokonaisuutensa muodostavat myös roolirunot, mm. runot Mr. Taalasta, Muskeliukosta ja Maailman ujoimmasta miehestä.

Ja runossa Yksinäisestä siilistä tutustutaan Kirsi Kunnaksen Tiitiäsien satupuusta tutun siilin kohtalotoveriin, joka hieroo tuttavuutta poliisin piikkimattoon.

Kokoelman päättävissä runoissa Ystävä, Hyvän mielen runo ja Joku on sellaista keskinäistä välittämistä, jonka pitäisi siivittää jokaisen, lapsen ja aikuisen, arkista päivää.

Mahdetaanko koulujen aamunavauksissa käyttää uusia lasten runoja keskustelun ja ajattelun herättäjinä? Itkosen ja monen muun lastenlyyrikon teksteissä olisi lyhyeen muotoon tiivistettynä monta hyvää oivallusta.