Pertsa ja Kilu -päivillä Kotkan kaupunginkirjastossa on juuri julkistettu tämänvuotisen Laivakello-palkinnon saaja.
Ohessa palkinnonjakotilaisuudessa pitämäni puhe kokonaisuudessaan.
Hyvät
lasten- ja nuortenkirjallisuuden ystävät
Suomalainen
nuortenkirjallisuus on juuri nyt kiinnostavassa ja monin kohdin kiihottavassakin
käymistilassa. Fantasia ja realismi ottavat mittaa toisistaan ja kummallakin
lajityypillä on puolustajansa.
Parin
viime vuoden aikana realistinen nuortenkirjallisuus on joutunut jopa vähän
alakynteen fantasian ja dystopian suosion nosteessa, kun kustantajat ovat
kaventaneet julkaisuohjelmiaan.
Toisaalta
nuortenkirjallisuuden lukijat ovat tulleet entistä taipuisammiksi ja mukautuvat
nopeasti lukemaan eri virtausta, genreä, trendiä ja näkökulmaa yhdistäviä
romaaneja. Vähän kärjistäen tohdin väittää, että nuoret viis veisaavat
kustantajien laputuksista ja luokituksista.
Heille
riittää hyvä, vetävästi kirjoitettu tarina.
Laivakello-palkinnon
esiraati – kirjasto- ja kirjavinkkariaktiivin Markku Kestin ja Lastenkirjainstituutin
toiminnanjohtajan Maria Ihosen johdolla – valitsi korkeatasoisesta
nuortenkirjailijakaartista kuusi finalistia.
Kaikki
kuusi ovat debytoineet 2000-luvun alussa. Esiraati on selvästi arvostanut
kirjailijoiden monipuolisuutta.
Kalle
Veirto on tarttunut vuosituhannen taitteessa taas kertaalleen virinneeseen
huoleen poikien lukuharrastuksen notkahduksesta ja hän on haastanut poikia
lukemaan sählyaiheisilla nuortenkirjoillaan sekä Henkan ja Kivimutkan
etsivätoimistosta kertovilla kirjoilla.
Neliosaiseksi
viime vuonna täydentynyt Reeta Aarnion fantasiasarja Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri on kotikutoinen vastine J.
K. Rowlingin Harry Pottereille. Aarnion kirjoissa hyödynnetään suomalaista mytologiaa. Viime vuonna ilmestynyt
Hän joka ei pelkää viittoo Aarniolle
uutta suuntaa hieman varttuneempien nuorten lukijoiden keskuudessa.
Jukka-Pekka
Palviainen aloitti uransa lasten- ja nuortenkirjailijana humoristisella koulumaailmaan
sijoittuvalla lastenromaanisarjalla. Sittemmin hän on lunastanut paikkansa realistisen
nuortenkirjallisuuden perinteiden jatkajana kahdella nuortenromaanilla.
Hannu
Hirvosen ensimmäiset velmuilevat nuortenkirjat Karvat ja kaikki ja Kynnet ja
päivät kietoivat pauloihinsa
monenikäisiä lukijoita. Myöhemmin Hirvonen on tehnyt vakuuttavaa jälkeä
Murisevan metsän asukeista kertovilla sydämellisillä lastenromaaneilla.
Hirvonen on kunnostautunut myös aforistikkona. Koska hän mahtaa kiteyttää
elämän olennaisia asioita myös nykynuoria kiinnostavaan lyhyeen mittaan?
Monipuolisen
ja tuotteliaan nuortenkirjailijan Salla Simukan nimi on reilun vuoden kuluessa
viimeistään läpäissyt kaikkien tietoisuuden – Suomen lisäksi myös maailmalla.
Simukan Lumikki-trilogian käännösoikeudet on myyty jo yli 40 maahan. Lumikki-trilogian kaltaista lasten- ja
nuortenkirjallisuuden markkinoinnin megailmiötä ei ole Suomessa aiemmin tavattu.
Toivon mukaan Simukan maailmanvalloitus poikii tulevaisuudessa lisää
käännössopimuksia myös muille kotimaisille nuortenkirjailijoille.
Laivakello-palkinto
on ollut tapana antaa tunnustuksena nuortenkirjailijalle joko ansiokkaasta
urasta tai yksittäisestä teoksesta. Kuuden Laivakello-finalistin ura ei ole
vuosissa mitaten vielä kovin pitkä, mutta laadultaan ehdottomasti kaikkien
osalta kiitoksen ja tunnustuksen arvoinen.
Minulla on ilo ojentaa tämänvuotinen
Laivakello-palkinto kirjailija Sari Peltoniemelle.
Valintaan vaikuttivat Peltoniemen lasten- ja
nuortenkirjatuotannon monipuolisuus, kunnianhimoisuus, uudistushenkisyys ja
yllättävyys.
Peltoniemi aloitti uransa
Kukka Kaalisesta kertovalla helppolukuisella, lukutaidon alkuun tarkoitetulla
kirjasarjalla. Sen värikäs ja särmikäs henkilögalleria ei jätä ketään
kylmäksi. Lastenromaanit Kissataksi ja Kerppu ja tyttö ovat
lämminhenkisiä lastenromaaneja, joiden kaltaisia tarvittaisiin rutkasti lisää.
Peltoniemi kirjoittaa usein realismin ja fantasian viistolla
rajalla. Hänen lasten- ja nuortenkirjoissaan arki nyrjähtää usein paikoiltaan äkkiarvaamatta.
Vaihtoehtoiset näkemykset historian kulusta Suomussa
ja Hämärän rengissä saavat eri
ikäiset lukijat kyseenalaistamaan arjen tasatahtisuutta ja virtaviivaista
etenemistä.
Peltoniemi hyödyntää suomalaista kansanperinnettä
ja mytologiaa ja puhuu painokkaasti myös saamelaisten oikeuksien puolesta
teoksissaan Kuulen kutsun metsänpeittoon
ja Haltijan poika.
Peltoniemen erityisenä ansiona on lyhytproosa: häneltä
on ilmestynyt nuorille suunnattu
kokoelma Ainakin tuhat laivaa sekä
Gattonautti ja muita arkisatuja ja
yksittäisiä kertomuksia eri antologioissa. Gattonautti on hyvä esimerkki
monenikäisiä kiinnostavasta lyhyestä tarinasta. Lapsille ja nuorille tulisi
tarjota paljon enemmän kiinnostavaa, mutta ilmaisultaan kiteytettyä luettavaa!
Merkille pantavaa on se, että Peltoniemi tekee ensi
syksynä alueenvaltauksen ja kirjoittaa lyhyitä tarinoita myös aikuisille. Kustantajan ennakkotietojen mukaan Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille
palauttaa sadut alkuperäiselle paikalleen aikuisten kirjallisuudeksi. Toivon
mukaan Peltoniemi ei kuitenkaan unohda vastaisuudessakaan lapsia ja nuoria.
Hyvää, yllättävää ja lukijan omaa oivallusta
kunnioittavaa kotimaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta tarvitaan!
Laivakello, Anni Swanin mitali ja Tirlittan-palkinto ovat rouva Huun näppituntuman mukaan ainoita lasten- ja nuortenkirjailijalle myönnettäviä tunnustuksia, joissa otetaan huomioon tuotanto pidemmältä aikajänteeltä yksittäisen uutuuden sijaan.
Palkinto on perustettu nuortenkirjailija Väinö Riikkilän ja hänen Kotkan ja Karhulan seuduille sijoittuvien Pertsa ja Kilu -seikkailukirjojen kunniaksi. Palkintona on messinkinen laivakello.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti