tiistai 13. joulukuuta 2022

Topelius- ja Lydecken -ehdokkaat julki

  

Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry (ent. Nuorisokirjailijat ry) on julkistanut Arvid Lydecken- ja Topelius-palkinnoille ehdolle yhteensä kymmenen ehdokasta.

 

Lastenkirjoille myönnettävän Arvid Lydecken -palkinnon ehdokkaat ja raadin perustelut: 

 

 

Tuomas Marjamäki: Nollis – Maailman ainoa nollasarvinen, kuvittanut Antti Nikunen, WSOY 2022. 

 

Kalle-Ilmarin maatilalla elävä Unikko-varsa löytää itsensä: hän tajuaa olevansa maailman ainoa nollasarvinen. Tuomas Marjamäen esikoislastenkirja leikittelee riemukkaasti identiteetti-, ystävyys- ja itsetuntemusteemoilla. Nolliksen maailmassa kaikki on mahdollista ja ennen kaikkea riemukasta. Kirjan kerronnasta on mahdoton olla innostumatta. Sen huumori on lämmintä ja terävää. Nolliksesta innostuvat lapsien lisäksi kaikki sellaiset lukijat, joilla on taipumus nähdä arkinen elämä harmaana. Kirjan viisaus synnyttää lukijassa kiitollisen olon.


Nolliksen arvio julkaistu Helsingin Sanomissa.

 

 

Tomi Kontio: Isäni on hipsteri, kuvittanut Elina Warsta, Teos 2022. 

 

Nuutin isä on mahdollisesti hipsteri, vaikka Nuutille ja Selmalle ei olekaan aivan selvää, mitä se tarkoittaa. Isäni on hipsteri huokuu lämpöä ja lapsekasta riemua, jossa sekä isän että lapsen näkökulmat luovat humoristisen ja lämpimän kertomuksen. Kontion kerronta on täsmällistä ja hersyvää. Sen lämpö syntyy sanaleikeistä ja tarkoista yksityiskohdista, jotka tekevät kirjasta sekä todistusvoimaisen että samastuttavan. Jokaisen tämän maailman isän pitäisi ainakin vähän olla hipsteri-isä.

 


Isäni on hipsteri -lastenromaanin arvio julkaistu Lastenkirjahyllyssä.




Saara Kekäläinen ja Netta Lehtola: Prinsessa joka lähti kälppimään, S&S 2022.

 

Entä jos prinsessa ei haluakaan tulla pelastetuksi ja elää elämäänsä onnellisena loppuun saakka? Jospa hän haluaakin seikkailla itsenäisenä ja vapaana odotuksista? Leona on onnettomuudekseen syntynyt prinsessaksi, ja hänelle ollaan järjestämässä kuninkaallisia häitä. Hän on kuitenkin aivan liian seikkailunhaluinen ja elämänjanoinen ollakseen pelkkä objekti, siksi hän lähtee kälppimään. Hänestä tulee oman elämänsä päähenkilö, ja samalla hän muuttaa perinteiset prinsessasadut näköisekseen. Kekäläisen kirja pöllyttää ummehtunutta satumaailmaa mehukkaalla prinsessalla, johon lukijan on mahdoton olla samastumatta.

 


Hannele Lampela ja Pasi Pitkänen: Paavali Pattinen, supernolo supersankari, Otava 2022.

 

Jokainen lapsi haluaa olla supersankari. Paavali Pattinen saa tietää olevansa supersankari Martinlaaksosta, mutta supervoimat ovat välillä kateissa. Onko sittenkin tapahtunut virhe? Hyvin arkinen tarina muuttuu hyvin lennokkaaksi, kun Paavali ymmärtää olevansa supersankarien sukua. Kirjan kerronta on hengästyttävää, muttei läkähdyttävää. Tarinan juoni koukuttaa vahvasti mukaansa, ja kirjaa on vaikea laskea kädestään. Teoksen aikatasot synnyttävät tarinaan elliptisen muodon, jonka lennokkuus on ihailtavaa. Supersankarina Paavali on inhimillinen ja ihmisen kokoinen, mikä tekee tarinasta hyvin samastuttavan.

 

Mikko Kalajoki: Almus: Tännetuloa terve. Kuvittanut Jani Ikonen, WSOY 2022.

 

Suloinen (mutta jossain määrin kaoottinen) peikkolapsi ilmestyy yksinäisen, harmaan setämiehen ovelle ja muuttaa tämän maailman räiskyvällä olemuksellaan. Mikko Kalajoki on valloittava kertoja. Hänen proosansa on vangitsevaa ja tarinasta kasvaa vaikuttava, uskottava ja lumoava elämys. Herra Mattssonin yksinkertaiseen ja yksitoikkoiseen elämään astuu pieni Almus-poika, joka paitsi rikkoo rutiinit, tuo mukanaan elämänilon, joka ei karise mielestä kirjan lukemisen jälkeenkään. Alamailta kotoisin oleva Almus-peikko herättää sekä epäluuloa että riemua, minne hyvänsä hän meneekin. Ennen kaikkea hänellä on ihmeellinen kyky tuoda elämään säihkyvää valoa. Almuksen silmin tavanomaisimmankin neliskulmaisen kerrostalon kolmannen kerroksen asunto muuttuu ihmeellisen seikkailun näyttämöksi. Ihmisen, eikä peikonkaan, ole hyvä elää ainoaisesti yksin.


Almuksen arvio Lastenkirjahyllyssä

 

Topelius-ehdokkaat sekä raadin perustelut:



 

Elina Pitkäkangas: Sang, WSOY 2022.

 

Dystooppinen romaani pitää yllä hienoa ja synkkää tunnelmaa Fusangin valtiosta. Sang on eeppinen kertomus nuoresta, joka yrittää taistella totalitaristen valtion mahdottomia olosuhteita vastaan. Kong Dawei liittyy kapinallisiin joukkoihin, ja henkeäsalpaavat tilanteet seuraavat toisiaan. Pitkäkankaan kyky loihtia uskottavilla yksityiskohdilla kokonainen maailma on lumoavaa. Ihmisen valinnoista syntyy ketju, joka paitsi liittää meidät toisiimme, myös määrittää lopulta sitä, mitä ja keitä olemme. Sang on kertomus rakkaudesta, mutta ennen kaikkea se on kertomus moraalista: kaikesta siitä, mitä olemme valmiita tekemään toistemme vuoksi.

 

Reija Kaskiaho: Maantiekiitäjä, Myllylahti 2022.

 

Liikuntaneuvojaksi haluavan Lauran elämä muuttuu lopullisesti onnettomuudessa. Hän menettää kaiken liikuntakykynsä. Voiko 17-vuotiaalla ihmisellä olla tulevaisuutta vammaisena? Minkälaista elämää vammautuneena voi ylipäätään elää? Kaskiahon romaani on raskaasta aiheestaan huolimatta terävä ja humoristinenkin. Merkityksellisen elämän mahdollisuus säilyy jokaisella ihmisellä. Jokainen voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Toipumisen hinta on kova, ja uuteen elämään opettelu raskasta. Siitä huolimatta Lauran sisällä palava tuli ei sammu. Hän on suurenmoinen päähenkilö, ihmisen kokoinen ja ihailtava. Maantiekiitäjä on viisas ja vaikuttava romaani, jonka lukeminen avaa silmät näkemään onnellisen elämän mahdollisuudet.


Maantiekiitäjän arvio Lastenkirjahyllyssä.

 

Sini Helminen: Sysi, Myllylahti 2022.

 

Halla ei ole normaali kuolevainen, vaikka hän tekeekin parhaansa esittäessään sellaista taiteentutkimuksen opinnoissaan. Hillityn elämän esteeksi hänen tielleen alkaa tulla ruumiita vastaan. Yksi heistä ei suostu lähtemään tuonelaan. Helmisen synkän fantasiamaailman henkilöhahmot ovat eläviä ja ajoittain koomisiakin. Vampyyritarina imee lukijan mukaansa ja loskainen Helsinki on raatorealistinen miljöö romaanille. Helmisen kerronta on täsmällistä ja moniulotteiset henkilöhahmot samastuttavia. Erityisen vaikutuksen romaanissa tekee pohdinta siitä, miten pitkälle ihminen voi oikeuttaa toimintansa hyvillä päämäärillään.

 

Terhi Rannela: Yöuinti, Otava 2022.

 

Rannelan novellit rakentavat mosaiikin ihmissuhteista. Yöuinti pohtii, minkälaista on aikuistua digitaalisessa ja ajoittain kaoottisessa nykymaailmassa. Nuoret elävät hyvin erilaisissa maailmoissa, ja jokaisella on omanlaisensa haasteet. Toisen elämää on mahdoton ymmärtää ennen kuin pääsee itse siihen sisään. Aikuiseksi kasvaminen on ihanaa ja raskasta. Jokainen on silti tärkeä, arvokas ja viisas.Terhi Rannelan novellikokoelma ei saarnaa tai opeta vaan näyttää upeita välähdyksiä nuorten elämän käännekohdista. Rannelan elävä kerronta on niin sujuvaa ja vaivatonta, että henkilöhahmot tuntuvat oikeilta ihmisiltä. Novellien maailma avautuu tunnistettavaksi ja dialogivetoinen kerronta tekee novelleissa kuvatuista tapahtumista eläviä.


Yöuinti-kokoelman arvio julkaistu Lastenkirjainstituutin Onnimanni-lehdessä 3/2022.

 

Siiri Enoranta: Maailmantyttäret, WSOY 2022.

 

Enorannan näkökulmatekniikka rakentaa utopian sadan vuoden päähän tulevaisuuteen. Luonto on alkanut toipua, mutta tuhon jälkiä korjataan edelleen. Maailmankoti on paikka, jossa jokainen ihminen haluaisi asua. Väkivalta on lähes loppunut, suorituskeskeisen elämän sijaan ihmiset etsivät elämän merkitystä kestävämmistä asioista. Maailmantyttärien taustalla on menetys. Sekä historiallinen katastrofi että henkilöhahmojen omaa elämää koskeva. Enorannan kiehtova kerronta synnyttää uteliaisuuden hänen luomaansa maailmaan, ja lopputulos on samaan aikaan haastava sekä fasinoiva romaani.

 


 


Topelius- ja Lydecken-palkinnot ovat harvinaisia lajissaan siinä, että niiden rahallinen arvo nousee vuosittain yhdellä eurolla! 

 

On erinomaisen hienoa, että lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkintoraadit noteeraavat nykyisin myös pienempien kustantamoiden teoksia. Myllylahti sai tänä vuonna kaksi ehdokkuutta.


Palkintoraatiin kuuluivat kriitikko, toimittaja ja lukutaidon opettaja Aleksis Salusjärvi, kirjastotyöntekijä, lukuaktivisti Henriika Tulivirta ja suomen kielen opettaja Marja Majuri


Voittajat julkistetaan 16. tammikuuta. Palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeusmaksuilla. 


Huomaan toistavani jälleen vuotuisen toiveeni: kun raati tekee ison urakan lukiessaan valtavan määrän lasten- ja nuortenkirjauutuuksia, olisi enemmän kuin toivottavaa, että se myös malttaisi tehdä kompaktin koonnin urakkansa annista: millaisia kiinnostavia tai yllättäviä trendejä, kuinka monta kirjaa ehdolle lähetettiin, mikä kirjoissa erityisesti ihastutti tai hämmästytti jne. 



 Lämpimät onnittelut Lastenkirjahyllystä kaikille ehdokkaille! 



Ei kommentteja: