2. luukku: Ronin ja Juulian joulu on sydämiä täynnä

Måns Gahrton & Johan Unenge: Ronin ja Juulian joululahjat, suomentanut Katriina Savolainen, 96 sivua, Tammi 2002.

Ruotsalainen tekijäkaksikko Måns Gahrton & Johan Unenge tunnetaan parhaiten Eva ja Adam -kirjasarjastaan.

Samoilta tekijöiltä on ilmestynyt myös hieman pienempien lasten ystävyydestä kertova lastenromaanisarja Ronista ja Juuliasta, jotka asuvat toistensa naapureina. 

Roni ja Juulia -sarja  kuvaa heltymyksellä päiväkoti-ikäisten suuria tunteita ilman ilkkumista ja vähättelyä.

Lapset virittäytyvät jouluun muun muassa piparkakkuja leipomalla.
Iso osa taikinasta hupeenee tosin leipojien vatsaan. Johan Unengen kuvitusta
Måns Gahrtonin lastenromaaniin Ronin ja Juulian joululahjat (Tammi 2003). 

Lasten tarkkaa ikää ei onneksi ainakaan tässä jouluaiheisessa sarjan osassa paljasteta, joten kirja antaa lukijalle mahdollisuuden tulkita itse lasten ikä mieleisekseen. 

Joulun aikaan sijoittuvassa osassa sivutaan jouluvalmistelujen ohessa myös paljon lasten arkisia asioita ja tavallista kotielämää. 

Ronin ja Juulian perheissä on erilaiset tavat ja tottumukset.

Juulian kotona ei katsota hyvällä, jos ryystää kaakaota suureen ääneen, mutta Ronin kotona sellainen on ihan sallittua, ja niinpä Juulia käyttää tilaisuuden hartaasti hyväkseen.

Johan Unengen akvarellikuvitus on pelkistettyä. Lasten ilmeisiin ja eleisiin
latautuu suuria tunteita. Unengen kuvitusta Måns Gahrtonin lastenromaaniin
Ronin ja Juulian joululahjat (Tammi 2003). 

Juulian tyttöystävät ovat nyreissään, kun tämä viettää enemmän aikaa Ronin kanssa. Viehättävän vähäeleisesti kuvataan lasten välistä vähän kömpelöäkin yhteiseloa, kun aina ei osaa ennakoida, kuinka toinen suhtautuu sanomisiin tai tekemisiin.

Joulun lähestyessä kumpikin haluaa antaa sydänystävälleen jonkun oikein erityisen joululahjan. Kirjan jännite syntyy tästä pähkäilystä ja tihentyvästä jännityksestä.

Nykyisestä tavaraähkystä kertoo mainiosti kohtaus, jossa Roni on isänsä kanssa joululahjaostoksilla tavaratalossa:

– Joko mennään? isä kysyy. 

–     Ihan pian, Roni sanoo. Ja hän lähtee hyllyköiden väliin.
 Isä ei tiedä, mitä Ronilla on mielessä. Eikä Roni aio kertoa, sillä se on salaisuus. Roni aikoo ostaa joululahjan Juulialle. Jonkin oikein hienon. Sellaisen mikä ilahduttaa Juuliaa enemmän kuin kaikki muut joululahjat yhteensä. 

       Roni ei sittenkään aio ostaa Juulialle pehmoeläintä. Juulialla on niitä jo sänky täynnä. Juulia ei varmasti halua myöskään junia, autoja tai robotteja. Roni ohittaa hyllyköt nopeasti. 

       Ehkä jokin tyttöjen juttu? Ei, Ronin mielestä kaikki tyttöjen jutut tuntuvat naurettavilta. Suurennuslasi? 

       Roni sormeileee prinsessakruunua, jossa on lasihelmiä. Juulia pitää pukuleikeistä. Hänellä tosin on prinsessakruunu jo ennestään. Mutta tämä on niin hieno, että ehkä Juulia haluaa toisen? 

Tietysti lopulta sekä Roni että Juulia keksivät tahollaan oikein persoonalliset ja ystävyyden syvyyttä hyvin kuvaavat joululahjat, joiden antamiseen  sisältyy  iso lataus.