Zdenek Miler & Hana Doskocilová: Myyrä ja joulu. Suomentanut Kirsti Siraste. 36 sivua. Tammi 2009.Lastenkirjallisuudessa jo lähes maneeriksi yltäneen retromuodin ansiosta tsekkiläinen Myyrä on jälleen suosionsa huipulla. Kuvakirja Myyrä ja joulu on aiemmin ilmestynyt osana teosta Myyrän talvi (Tammi 1998).
Muiden metsän eläinten nukkuessa talviuntaan myyrä päättää järjestää tovereilleen kunnon joulujuhlan. Myyrän toimia tarkkaileva ahnas varis ei ymmärrä mitään jouluyllätysten päälle ja tärvelee myyrän valmistelut. Myyrä ei kuitenkaan vähästä lannistu.
Harmoninen ja vanhat kaunat unohtava joulumieli ei tässä Myyrä-kuvakirjassa toteudu aivan täydellisesti, sillä varis, tuo ilkeä räähkälintu, unohdetaan muiden metsän eläinten juhlassa syvälle kinokseen!
Myyrä-hahmo syntyi vuonna 1956. Zdenek Mileriltä tilattiin lapsille tarkoitettu piirroselokuva, joka kertoisi kuinka pellavakangasta valmistetaan teollisesti. Taiteilija keksi Walt Disneyn innoittamana käyttää elokuvassa eläinhahmoja. Myyrästä tuli tarinan päähenkilö, kun Miler kompastui kävelyllä metsassä myyränkoloon.
Ensimmäinen Myyrä-elokuva, Kuinka myyrä sai housut, voitti Venetsian elokuvajuhlilla Hopeisen leijonan palkinnon. Myyrä-filmien ääninäyttelijöinä Miler on käyttänyt omia tyttäriään.
Myyrän hahmo on tulkittu sosialistiseksi sillä perusteella, että se esitetään aina toisten apua tarvitsevana: esimerkiksi housuja hankittaessa hämähäkit kehräsivät lankaa, muurahaiset kutoivat kankaan, rapu saksi sen sopivaksi ja lintu ompeli yhteen. Tekijä itse on kuitenkin kiistänyt poliittiset vaikuttimensa, hän on yksinkertaisesti halunnut tarjota lapsille positiivisia tunteita.
Myyrä-kuvakirjojen suomennoksilla on tänä vuonna juhlavuosi: varhaisin suomennos saatiin nimittäin 50 vuotta sitten, vuonna 1959. Debyyttinsä Suomen televisiossa Myyrä teki animaatiosarjan hahmona ensin ruotsinkielisen TV:n puolella vuonna 1974 ja seuraavana vuonna myös suomenkielisellä kanavalla.
Myyrä on parhaimmillaan animaatioiden yltiösympaattisena sankarina, kirjoihin samaa lumousta ei mielestäni saa millään siirretyksi, vaikka retrohenkinen väritys toistuukin kirjoissa kiitettävän hyvin. Kertomukset ovatkin pitkälti sovituksia animaatioista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti