keskiviikko 2. joulukuuta 2009

2. luukku: Paras joululahja on tietysti itse tehty!

Johanna Vireaho & Sari Tammikari: Muksuperheen puuhakirja. 103 sivua. WSOY 2009. Graafinen suunnittelu Sanna Sorsa.

Kotimaisin voimin tehty lasten kädentaito- ja askartelukirja on edelleen harvinaista herkkua.

Muksuperheen puuhakirja on hyvä yritys, vaikka kokeneemmalle kädentaitajalle sen esittelemät tekniikat ja suurelta osin ohjeetkin ovat jo moneen kertaan koettuja ja itse paranneltuja.

Muksuperheen puuhakirja myötää brittiläisten ja yhdysvaltalaisten askartelukirjojen ylläpitämää ihannetta puhtoisista ja kauniista lapsista, jotka tekevät ilman turhaa sottausta virheettömiä ja aikuisten silmää hiveleviä askarteluluomuksia. Silti on mielestäni hyvä, että kirjan väri- ja esinemaailma on pohjoismaiseen makuun harmoninen ja maisemat tutun suomalaisia pihanäkymiä.

Tuttuuden tuntu tulee esimerkiksi talouspaperista, enkelikellosta, Fiskarsin saksista ja räsymatosta. Laskelmoitua tahi ei, näillä eväillä uskoisin kirjasta löytyvän vientipotentiaalia myös pohjoismaisille kirjamarkkinoille.

Kirjan viitisenkymmentä ohjetta on rytmitetty vuodenkierron mukaan.

Ohjeet on luokiteltu eri vaikeusasteisiin. Leikki-ikäisen yksin tehtäviksi monet ohjeet ovat liian haastavia, mutta kirjan tarkoituksena lieneekin innostaa koko perhettä askartelemaan, nikkaroimaan ja puuhailemaan yhdessä.

Kirjan motto kannustaa myös tumpeloita karistamaan kädentaitoihin liittyviä estojaan: “Jos tahtoa on, löytyy taitoakin!”

Monet ohjeet hyödyntävät luonnon- tai kierrätysmateriaaleja. Ekohenkinen voi tosin hieman nikotella kehotuksesta liimata käpylehmälle tukevat jalat kuumaliimalla...

Omia sormiani rupesi oitis syyhyttämään askarteluhuovasta tehty värikylläinen pehmokirja.

Sama kuvitustekniikkaa on veikeästi käytetty myös Pieni karhu –kustantamon Clare Beatonin tukevassa katselukirjassa Yksi hirvi ja kaksikymmentä hiirtä(2007) sekä Joan Gannijin & Clare Beatonin kuvakirjoissa Viisas virtahepo ja Hiljainen hirvi (2009).


Talvisia ja jouluisia askarteluja löytyy kirjan viimeisestä osuudesta, mm. pihalintujen ruokintaan piparimuotiin tehdyt herkkupalat, elintarvikeväreillä värjätyt kakkuvuokalyhdyt, pehmeät kangaspossut.

Kirjan päätteeksi on vielä “lahjakkaan askartelijan parhaat lahjat” –kooste, jonka yksinkertaiset ja käytännölliset lahjat sopivat vaikka mummin, kummin, päiväkodin tai koulun opettajan joululahjoiksi.

Parasta Muksuperheen puuhakirjassa on turhia alleviivaamaton ekokriittinen tapa tehdä oikeasti käyttökelpoisia ja samalla kauniita sekä turhaa välineaskartelua ja kalliita oheismateriaaleja karttavia lahjoja.

Ei kommentteja: