Joulusadulla
on pitkät perinteet. Lastenlehtien joulunumeroon tilattiin joulusatu tunnetulta
kirjailijalta, joka usein sai pinnistellä joulutunnelmaan pääsemistä keskellä
kesää. Joulusatuja ovat
kirjoittaneet muiden muassa Mika Waltari, Marjatta Kurenniemi ja Kaarina
Helakisa.
 |
Joulu on ihmeiden aikaa. Sen saa huomata myös Maikki-tyttö, joka löytää sadussa "Joulumansikat" lumihangelta mansikan. Liisa Kallion kuvitusta Tuutikki Tolosen kokoelmaan Joulusatuja. 24 satua joulun odotukseen, Tammi 2013. |
Nyttemmin
perinne on ollut hiipumassa, mutta onneksi lastenkirjailija Tuutikki Tolonen,
myös sanataidekasvattajana ja lastenkirja-aktiivina tunnettu, on nyt
elvyttämässä joulusatuja taas nykylastenkin tietoisuuteen.
Tolosen
kirjoittamaa ja Liisa Kallion kuvittamaa Joulusatuja
voi lukea joulun odotusta helpottavana kirjallisena joulukirjakalenterina, sillö kirjassa on 24 satua jokaiselle joulun odotuksen päivälle. Kirjaa voi siis
mainiosti käyttää paitsi kotona, niin myös päiväkodissa, koulussa tai
iltapäiväkerhossa joulumielen nostattajana.
Viisaasti
Tolonen on malttanut kirjoittaa lyhyitä satuja, joissa liikutaan pääosin
satumaailmassa. Välillä tavalliset lapsetkin pääsevät osalliseksi satuun, kuten
kokoelman aloittavissa ja päättävissä saduissa ”Joulukuusen asukkaat” ja
”Kuusitonttujen joulu”, joissa tarkkaavainen pikkupoika pääsee kurkistamaan
joulukuusen kansoittaneiden tonttujen miniatyyrijouluun.
 |
Jos oikein tarkkaan katselee, voi joulukuusen oksien lomasta löytää joulutonttujen salaisen maailman. Näin käy ainakin Jaakolle, joka osaa siristää silmiään juuri oikealla tavalla sadussa "Kuusitonttujen joulu". Liisa Kallion kuvitusta Tuutikki Tolosen kokoelmaan Joulusatuja. 24 satua joulun odotukseen, Tammi 2013. |
Monessa
kokoelman joulusadussa leikitellään suuren ja pienen, jättiläisen ja lilliputin
vastakohtaisuuksilla, kuten sadussa ”Saunatontun koti”, jossa Elma törmää
joulusaunaan mennessään saunatonttuun ja muuttuu hetkellisesti pienen-pieneksi itsekin:
Yhtäkkiä pimeällä pihalla pilkahti valo. Vain Elma huomasi sen. Valo oli pieni kuin oravan taskulamppu ja se liikkui lähellä maata. Elma pysähtyi ja katseli. Valo keikkui puolelta toiselle. Koko ajan se tuli lähemmäs, aivan suoraan Elmaa kohti. Ja sitten, kops, se törmäsi Elman nilkkaan. Valo tipahti kilahtaen maahan ja sitä kantanut olento kellahti selälleen.
– Huppis! puhisi hämmästynyt pikku ääni. – Huppis, huppis! Mikä, mikä? Mikä on tiellä? Tästähän menee polku!
Elma kumartui alas ja kuiskasi:
– Kuka sinä olet?
– Huppis! Huusi olento pelästyneenä. – Ihminen! Karkujalat käyttöön!
Läheskään
kaikki sadut eivät suoraan linkity jouluun, mutta niitäkin yhdistää joulusatujen ikiaikaiset perusteemat: auttavaisuus, lähimmäisten huomioiminen ja ihmeen läsnäolo myös
keskellä tuiki tavallista arkea.
Joulusatujen
perinteesen kuuluu myös vahvasti vaatimattomuus ja aineettomien, henkisten
arvojen korostaminen. Neuvonantajatonttu ohjeistaa viisaasti maallisen
tavaran perään olevia jouluhysteerikkoja sadussa ”Neuvoja niille, jotka
toivovat lahjoja”: ystävyys, toisten huomioiminen, suvaitsevaisuus ja
empaattisuus tuovat mukanaan onnea, ja siten saa kuin huomaamattaan lahjoja
”sekä jouluna että kaikkina muina aikoina”.
Hienoista
anarkiaakin kokoelmasta löytyy, vaikkapa sadusta ”Toisenlainen joulu”, jossa
kerrotaan Aukusti-joulutontusta, joka haluaa kyseenalaistaa perinteiset
joulunviettotavat:
On vanhanaikaista antaa paketteja! Kaikki tietävät, että ajatus on tärkeämpi kuin mikään esine. Osta meiltä Ajattelin sinua lämmöllä –todistukset (mukana viralliset leimat) sekä mahtavat lahjakortit, kuten: Lahjoitan sinulle ensi kesän/ Lahjoitan sinulle tähdenlennon/ Lahjoitan sinulle meren aaltoja.
 |
Onko joulu havunvihreä, lumenvalkea vai omenanpunainen? Tästä kiistellään sadussa "Joulun väri". Liisa Kallion tontuilla on kujeelline katse ja leppoisan pyöreä olemus. Liisa Kallion kuvitusta Tuutikki Tolosen kokoelmaan Joulusatuja. 24 satua joulun odotukseen, Tammi 2013. |
Liisa
Kallion kokosivun guassikuvituksissa joulun väriskaalaa venytetään myös tutusta
jouluomenanpunaisesta ja havunvihreästä muihin värisävyihin. Kuvituksesta löytyy pyöreäposkisia tonttuja ja lapsihahmoja, jotka synnyttävät
yhdessä satujen kanssa lokoisen kotoisen ja lämpimän tunnelman. Joulun väreille
on kokoelmassa myös oma nimikkosatu ”Joulun väri”, jossa tontut Ville, Pulle ja
Kaisa kiistelevät, mikä on joululle kaikkein ominaisin väri.
Liisa
Kallion kuvitusoriginaaleja on
nähtävissä Helsingissä
Annantalon kahvilassa 20. joulukuuta asti.
Vastaus otsikon kysymykseen: Jouluilo on maailman kevein joululahja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti