torstai 16. joulukuuta 2010

Iloa uudesta kirjasta, osa 2


Päivi Heikkilä-Halttunen: Minttu, Jason ja Peikonhäntä: Lasten kuvakirjoja kipeistä aiheista. Kansikuva Virpi Talvitie. 467 sivua. Avain 2010.














Postin jakelupalvelu toi eilen iltapäivällä Rouva Huulle ison paketin: tekijänkappaleet painotuoreesta Avain-kustantamon kautta ilmestyneestä kirjasta Minttu, Jason ja Peikonhäntä. Lasten kuvakirjoja kipeistä aiheista.

Yli kolmen vuoden urakka on nyt onnellisesti ohi. Tämä kirjalapsi painaa 560 grammaa ja on 467 sivua pitkä.

Lastenkirjallisuus heijastelee aina kirjoittamisajankohtansa käsityksiä lapsuudesta. Erityisen hyvin tämä näkyy ongelmalähtöisissä kotimaisissa ja käännetyissä kuvakirjoissa, joitka käsittelevät lapsen arkeen liittyviä ohimeneviä tai pitkäkestoisempia vaikeuksia – esimerkiksi sisarkateutta, avioeroa tai läheisen kuolemaa.

Teos havainnollistaa sekä aihealueen lastenkirjojen runsautta että käsittelytapojen monipuolisuutta ja luotaa aihealueesta tehtyä aiempaa tutkimusta Suomessa ja ulkomailla.

Tutkimuksen aikajana ulottuu 1960-luvulta tähän päivään. Niinpä teos tarjoaa nostalgiaa monelle eri lukijasukupolvelle. Tutkimuksen lopussa esitellään erilaisia tapoja, joilla lastenkirjallisuutta voidaan terapeuttisesti hyödyntää lapsiperheen arkisissa pulmatilanteissa. Konkreettisena apuneuvona on kipeitä aiheita käsittelevien kuvakirjojen valikoimaluettelo.

Toivon kirjan antavan virikkeitä lasten vanhemmille, päiväkotien ja koulujen opettajille, kirjastonhoitajille, kirjavinkkareille sekä lastensuojelun piirissä työskenteleville.

10 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Paljon onnea nyt, kun suuri ja tärkeä työ on saatettu valmiiksi! Kirja tulee varmasti kulumaan opettajien, vinkkareitten, vanhempien ja kaikkien käsissä.

Sari P.

Karoliina kirjoitti...

Onnea! Laitan teoksen toivelistalleni.

Karoliina

kirsti k kirjoitti...

Paljon onnea tuoreelle äidille ja lapselle!

Terhi kirjoitti...

Onnea jättiurakan loppuunsaattamisesta!

Nimetön kirjoitti...

Hienoa, Päivi! Onnittelu kirjoittamisurakan valmistumisesta! Jään uteliaana odottamaan mahdollisuutta tutustua kirjaan.

t. Marja

Tuomo kirjoitti...

Onneksi olkoon suururakasta. Toivon mukaan kirja löytää käyttäjänsä. Opettajat, kasvattajat, tutkijat, kirjojen ystävät pistäkääpä pukinkonttiin vaikka itselle.

Nimetön kirjoitti...

Todella mielenkiintoisen kuuloinen kirja! Teen itse juuri varhaiskasvatuksen kandidaatin työtä läheltä liippaavasta aiheesta ja pistänkin tämä heti kirjalistaan.. täytyy hakea tämä lähdekirjaksi :) Sattuisiko tulemaan mieleen mitään hyvää kirjallisuutta/tutkimuksia, kun aiheenani on lastenkirjallisuuden käyttö päiväkotitoiminnassa? Eli tarkoitus on esittää, että kirjallisuutta voi ja pitäisi hyödyntää päiväkodissa muullakin tavalla, kuin vain hätäisenä unisatuna, jota harvat jaksavat edes kuunnella.

- Anna

Aarre kirjoitti...

Kiitos tiedosta. Tämä onkin oivallinen lähdeteos graduuni, jossa tarkastellaa Paloheimon Tirlittanin teemoja.

Hanna kirjoitti...

Sain tämä tutkimuksen käsiini, ja kyllä on tärkeä, mielenkiintoinen ja uraauurtava työ tehty. Itse teen gradua lasten kuvakirjoista tiedon välittäjinä, ja tämäntyyppinen suomalainen tutkimus tuli tarpeeseen. Tällaista havainnollistavaa tutkimusta ja tietoa lastenkirjallisuudesta todella tarvitaan!

Nimetön kirjoitti...

Tämä teos (Minttu, Jason ja Peikonhäntä) on lainattava. Mielenkiintoni heräsi. Aivan ihanaa, että kipeät aiheet on koottu yksiin kansiin, on näppärää katsoa teoksesta mitä tiettyyn aiheeseen liittyviä kirjoja on tarjolla.

Tuossa mainittiin, että teos tarjoaa nostalgiaa monelle eri lukijasukupolvelle.
Nostalgiaa koin kuin luin teosta "Aika laulaa lapsen kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa" (WSOY, 2010).
T: Sykkerö