perjantai 10. joulukuuta 2010

10. luukku: Pieni tonttu ja suuri joulu


Hannu Taina & Inkeri Karvonen: Pienen tontun ihmeellinen joulu. 25 sivua. WSOY 2004.












Rouva Huu oli pari päivää kokoustamassa Helsingissä.

Nyt on taas hyvä rauhoittua työpöydän ääressä ja kuulostella vähitellen myös voimistuvien joulutiukusien helinää mielen sopukoissa tyystin työasioiden ulottumattomissa.

Tällaiseen verkkaiseen joulumeditaatioon sopii mainiosti Hannu Tainan ja Inkeri Karvosen kuvakirja Pienen tontun ihmeellinen joulu.

Pikkuinen tonttu elää luonnon kierron mukaan pikku talossaan. Pihapiirin katseenvangitsija on suuri pensas, johon tonttu suhtautuu melkein kuin ystäväänsä.

Tonttu lienee vielä nuori ja kokematon. Joulun lähestyessä tontun malttamattomuus kasvaa: sitkaasta odotuksesta huolimatta joulu ei tunnu tulevan yhtään nopeammin. Tontulla ei ole selvää käsitystä joulusta ja sen olemuksesta. Inkeri Karvosen teksti antaa ymmärtää, että Tonttu uskoo joulun ottavan ihmisen hahmon.

– Olen kovin pieni tonttu, ehkä minut on vaikea huomata, Tonttu hätäili. – Jospa laulaisin joululaulun! Joulu ei voi kulkea ohi kuulematta sitä.




Tonttu yrittää myös ryhtyä leipomaan, mutta epäonnistuu siinäkin. Kunnes kynttilän lämmin ja leppeä valo herättää tontun rauhoittumaan ja hiljentymään.

Tonttu päättää ryhtyä valamaan kynttilöitä ja järjestää ystävilleen hienot joulujuhlat pensaan alle. Ja kuten joulusaduissa aina, niin tonttukin saa ystäviltään kiitoksen hyväsydämisyydestään ja ystävyydestään.

Hannu Tainan vesivärikuvitus tiukkuu pakkasta ja pohjolan talviöiden kuulautta.


Kuvakirja on ilmestynyt myös englanniksi WSOY:n kustantamana vuonna 2004 nimellä The little elf and the magic bush Alice Martinin kääntämänä.

Ei kommentteja: