Hanhiemon satuaarre. Kuvittanut Feodor Rojankovski. Suomentanut Tarja Saarikoski. WSOY 1954. 28. painos 2006. 119 sivua.
Muun
muassa Hanhiemon satuaarteesta tuttu satu "Tipu Tip" sopii hyvin
tähän päivään.
Rouva
Huun kuopus on kohkannut jo pitkään maya-intiaanien uskomuksesta, jonka mukaan maailmanloppu
näyttää väistämättömältä 21. joulukuuta tänä vuonna. Onneksi Science-lehti kumosi tämän oletuksen jo toukokuussa!
Satu
kertoo pienestä kananpojasta, joka hätkähtää metsässä kulkiessaan siihen, että
tammenterho kopsahtaa sen päähän.
 |
| Suuri tammenterho kopsahtaa pienen kananpojan päähän. Feodor Rojankovskyn kuvitusta Hanhiemon satuaarre -satukirjaan, WSOY 1054. |
Pienessä
päässään kananpoika päättelee, että taivas putoaa.
Se kohtaa matkallaan Kana
Kotin, Kukko Lukon, Ankka Vankan, Hanhi Vanhimman, Kalkkuna Talkkunan ja pyytää
niitä kaikkia liittymään mukaan kertomaan suuresta onnettomuudesta kuninkaalle.
…
kunnes eläinseurue kohtaa Kettu Petun, ja siitähän ei tietenkään seuraa tämänkaltaisissa saduissa
milloinkaan mitään hyvää:
-- kettu oli kavala ja vei heidät suoraan pesänsä ja sitten poikasineen söi suuhunsa koko joukon. Ninpä kuningas ei koskaan saanut kuulla, että taivas oli pudonnut Tipu Tipin päälle. Mutta eihän sillä niin väliä olekaan.
 |
| Kananpojan johtama seurue ei ymmärrä kuunnella vaistoaan, vaan ne kävelevät suin-päin kohti karua kohtaloaan Kettu Petun perässä. Feodor Rojankovskyn kuvitusta Hanhiemon satuaarteeseen, WSOY 1954. |
1 kommentti:
Hanhiemon satuaarre ja Hanhiemon kultainen lipas! Niihin liittyy lapsuuden joulumuistoja. Serkkuni sai satuaarteen ja minä lorulippaan. Muistan miten hienoa oli saada aivan uusi kirja. Kirjan poikkeava pystymuotokin viehätti.
Tipu Tip -sadun muistan hyvin. Se oli julma ja raaka. Koko ajan odotin, että jokin pelastaa Tipun ja kumppanit vaan ei. Huonosti kävi. Ihmettelin syvästi, miten lapsille tarkoitetussa kirjassa voi sadulla olla näin kamala loppu.
Lähetä kommentti