Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukirjakalenteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukirjakalenteri. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. joulukuuta 2022

17. luukku: Kaaos joulutorilla

 
















Jari Mäkipää: Etsiväkerho Hurrikaani ja paha poro. Kuvittanut Jii Roikonen. 164 sivua. Tammi 2022.

 





Aurajuusto-Anitan, koulun keittäjän, joulutorille tekemät jouluiset korvapuustit on maustettu chilillä, joululaulut hukkuivat karmeaan älämölöön ja jättiporo räjäytetään riekaleiksi.

 

Kun joulutorilla kerätyt, hyväntekeväisyyteen tarkoitetut rahatkin vielä päälle päätteeksi varastetaan, ei etsiväkerho Hurrikaani voi todellakaan jättää Joulutorin selkkauksia ratkomatta. 


Roisto on saatava kiinni joulutorin puurojuhlaan mennessä.

 

Epäilykset kohdistuvat useampaankin aikuiseen. 


Älypuhelimeen tallennetut valokuvat ja etsiväkerholaisten terävät hoksottimet auttavat lopulta oikean, hieman yllättävänkin syyllisen jäljille.

 

Syyllisen motiivit tekoonsa ovat sydämeen käyvät ja näin rivien välissä Jari Mäkipää suuntaa  viestiään myös uraohjusvanhemmille löysätä tahtia ja keskittyä olennaiseen. 

 

Etsiväkerho Hurrikaani -sarja on suomalainen versio Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto -kirjoista. 


Myös Mäkipään kirjoissa vilisee paljon epäilyttävästi käyttäytyviä ja nimilläänkin arveluttavilta vaikuttavia aikuisia. Uusimmassa sarjan jouluaiheisessa 15. osassa on nyt ensimmäistä kertaa sarjaa aiemminkin kuvittaneen Jii Roikosen nelivärikuvitus. 


Vinjettikuvitusten oheen olisi ollut hyvä saada vielä nykyistä enemmän toiminnallisia kuvituskuvia.


Kirjassa on 24 lukua, eli sitä voi lukea myös luvun päivässä ja liennyttää näin joulun odottamisen tuskaa.




keskiviikko 7. joulukuuta 2022

7. luukku: Taikapöly tuo joulun
















Sirkka Knuuttila: Rosmariini ja kadonnut lumiukko. Kuvittanut Olga Badulina. 103 sivua. Avain 2022.





 

Terhakka tonttu Rosmariini on seikkaillut aiemmin joulukalenterikirjassa Rosmariini ja valkoinen joulu. 


Uusimman osan 24 lukuun jaotellussa tarinassa tonttutyttö lähtee selvittämään, miksi lumiukko ei ole saapunutkaan tuttuun tapaan Talven Ihmemaasta joulukuun alussa hänen kotipihalleen. 


Rosmariini pelkää, että joulukaan ei tule ajallaan.



Lunta on yllin kyllin, mutta lumiukkoa ei näy missään.
Olga Bodulinan kuvitusta Sirkka Knuuttilan tekstiin
joulukalenterikirjassa Rosmariini ja kadonnut lumiukko
(Avain 2022). 

 


Kyse ei ole ilmastonmuutoksesta: lunta on kyllä ylenpalttisesti tonttumaassa.

 

Osansa lumiukon tulon viivästymiseen taitaa olla myös noita Anelma Alviinalla, joka on äkkipikaistuksissaan jähmettänyt noitapoika Peeveli Pahkeisen ja Pyrypojan jääkalikoiksi.

 

Rosmariini saa onneksi apua lumiukkopulmaansa Peeveli Pahkeiselta ja isovanhemmiltaan. 



 

Onnelliseksi kiertyvässä loppuratkaisussa tanssitaan
 tietysti lumiukon paluun kunniaksi
. Olga Bodulinan kuvitusta
Sirkka Knuuttilan tekstiin 
joulukalenterikirjassa 
Rosmariini ja kadonnut lumiukko (Avain 2022)



Sirkka Knuuttila sommittelee  tasamittaisista luvuista vetävän, mutta pienimpienkin kuulijoiden jännityksen sietokyvyn ja muiden mukavuusalueiden rajoissa pysyvän seikkailun.  


Hän on kirjoittanut Avaimen blogissa Rosmariini-kirjojen synnystä ja siitä, kuinka hän on tallettanut niihin myös oman lapsuutensa joulumuistoja. 

 

Jouluisen saturomaanin viehko tunnelma syntyy suurelta osin Olga Bodulinan "postikorttimaisen kauniista" kuvituksesta.








 

 

maanantai 13. joulukuuta 2021

13. luukku: Jouluvalmisteluja Petteri Kaniinin kanssa















Rachel Bonden & Neil Falkner: Petteri Kaniini: Joulu on tulossa. Joulukalenterikirja. Suomentanut Nina Tarvainen. 144 sivua. Otava 2021. 
 
 




Lastenkirjaklassikoista tehdään nykyisin entistä enemmän uusia versioita, joissa rakastetut lastenkirjahahmot seikkailevat nykykirjailijoiden ja -kuvittajien tekemissä lastenkirjoissa.
 
Suomessakin on viime vuosina syntynyt todellinen uusmuumikirjojen invaasio: Tove Janssonin luomaan alkuperäiseen muumimaailmaan enemmän tai vähemmän löyhästi linkittyviä kirjoja Suomessa julkaisevat WSOY, Otava sekä Tammi ja ruotsiksi Förlaget.  
 
Parhaimmillaan alkuteoksen henkeen tehdyt uudet kartonkikirjat ja kuvakirjat voivat johdattaa  lapset myös alkuteoksen ääreen. 

 
Näin herttainen jouluidylli sukeutu kirjan viimeisessä luvussa. 
Neil Falknerin kuvitusta Rachel Bondenin tarinoihin kirjassa 
Petteri Kaniini: Joulu on tulossa. Joulukalenterikirja (Otava 2021).

Mutta mitä alkuteokset kirjoittaneet ja kuvittaneet, jo manan maille siirtyneet  tekijät tästä voittojen maksimoinnista tuumivat, sitä emme valitettavasti voi tietää.
 
Beatrix Potterin (1866–1943) alkuperäiset Petteri Kaniini -kirjat olivat pieniä ja siksi niin sympaattisia. 

Potterilla oli lemmikkieläimenä kani, jonka seikkailuista hän piirsi tarinoita jo lapsena. Eläintarinat Petteri Kaniinista ja muista eläimistä syntyivät alun perin ystäväperheen lapselle lähetetyissä kuvitetuissa kirjeissä. Aluksi kustantajat eivät niistä juurikaan innostuneet. Ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 1902.

 
Idylli tarvitsee aina vastakohdakseen myös riittävästi uhkan tunnetta. 
Herra Reponen vaanii tässä lumihangessa pinkovaa Petteriä. 
Neil Falknerin kuvitusta Rachel Bondenin tarinoihin kirjassa 
Petteri Kaniini: Joulu on tulossa. Joulukalenterikirja
 
(Otava 2021).

Rachel Bondenin kirjoittamat  25 uutta tarinaa Petteri Kaniinin ja sen ystävien jouluun valmistumisesta ja Neil Falknerin kuvitukset toistavat jopa hämmästyttävän taidokkaasti Potterin henkeä. Mukana ovat kaikki tutut: Petteri Kaniinin lisäksi Penna Pupu, Kuhnastelija, Nykerönenä, Töpöhäntä, Rosina Ankkanen, Jeremias Rimppakinttu ja Siiri Sipinen 
 
Herra Reponen ja Herra Vänskä esiintyvät pienimuotoisina uhkina kaiken idyllisen puuhastelun kupeessa.

 


Lukujen jälkeen on aina myös askartelutehtävä helpottamaan
joulun odotusta.Neil Falknerin kuvitusta Rachel Bondenin tarinoihin kirjassa Petteri Kaniini: Joulu on tulossa. Joulukalenterikirja
 
(Otava 2021). 



Tarinoiden jälkeen on erilaisia kulloisenkin tarinan aiheeseen liittyviä askartelu- ja puuhatehtäviä, joista suurin osa on niin helppoja, että lapsi selviää niistä ilman aikuisen apua.










keskiviikko 1. joulukuuta 2021

1. luukku: Jouluisessa mysteeriseikkailussa on klassista patinaa















Eva Frantz: Ruukin salaisuus. Kuvittanut Elin Sandström. Suomentanut Anu Koivunen. 268 sivua. S&S 2021.



Yksikään järkevä ihminen ei matkusta rannalle keskelle talvea. Rannalle mennään uimaan, leikkimään hietikolla ja saamaan sääriin vähän väriä. Mutta äiti ei sellaisesta välittänyt. Hän oli aivan varma, että kuukausi merenrannalla oli juuri se, mitä he Floran kanssa tarvitsivat.


Joulun odotuksen liennyttämiseen suunnatut 24 lukua tai erillistä satua tai tarinaa sisältävät joulukalenterikirjat ovat Suomessakin entistä suositumpia.
 
Eva Frantz on aiemmin kirjoittanut kaksi historiallisia kauhuromaania varhaisnuorille. 

Frantzin ja ruotsalaisen kuvittajan Elin Sandströmin Ruukin salaisuus ei peittele vaikutevelkaansa klassisille brittiläisille lastenromaaneille. Frantz punoo sukumysteerit, menneen ajan ja joulun taian lumoavaksi kokonaisuudeksi. 



Perinteisellä joulukukalla, Jouluruusulla,
on myös symbolinen rooli tarinassa. 
Elin Sandströmin 
kuvitusta 
Eva Frantzin lastenromaaniin 
Ruukin salaisuus (S&S 2021).


Kirjaa lukiessa huomasin haltioituvani kirjailijan taitavasta tarinan rakentamisesta: verkkaisesti, mutta suunnitelmallisesti hän kohottaa vähin erin tarinaa kohti suurten tunteiden kyllästämää kliimaksia, joka – tietenkin – huipentuu joulun viettoon yhdessä läheisten ja uusien ystävien kanssa. 

12-vuotias Flora ei ole aluksi lainkaan innostunut äidin ehdotuksesta lähteä juuri ennen joulua pieneen Helmerinkylään. Äiti haluaa keskittyä uuden kirjan kirjoittamiseen. 

Toisaalta Flora on helpottunut päästessään pois kouluarjesta ja häntä ilkkuvien ”Ponityttöjen” vaikutuspiiristä.   

Floran isä on kuollut hiljattain pitkään jatkuneeseen sairauteen ja tyttö viettää nyt äitinsä kanssa ensimmäistä joulua ilman isää:

Ikävä oli kuin kengästä tullut hiertymä, joka ei millään parantunut. Kivun pystyi unohtamaan hetkeksi, mutta heti kun lähti liikkeelle, se alkoi taas vaivata. 

Flora ja äiti majoittuvat vanhan ruukinkartanon lähellä sijaitsevaan mökkiin.

Sen tunnelma tuo Floran mieleen oitis Vihervaaran Annan ja Cantervillen kummituksen.

Näin annetaan heti romaanin alussa vihje Floran lukumieltymyksistä ja luonteesta.

Flora vaeltelee kartanon alueella ja löytää jouluseimen pieniä hahmoja, yhden kerrallaan. 


Flora hoitaa puutarhaa ja pitää seuraa hieman
omituisesti käyttäytyvälle pojalle, Egonille. Elin Sandströmin 
kuvitusta Eva Frantzin lastenromaaniin 
Ruukin salaisuus (S&S 2021).


Hän aistii ympäristöä herkästi ja kohtaa pojan, Egonin, jossa on jotakin selittämättömällä tavalla outoa…

Lukija ounailee jo paljon ennen Floraa, että tytön suvun tarina liittyy oleellisesti kartanon historiaan. 


Vanhat joulukoristeet ovat romaanissa tärkeitä joulumielen 
nostattajia. 
Elin Sandströmin kuvitusta Eva Frantzin 
lastenromaaniin 
Ruukin salaisuus (S&S 2021).  

Romaanissa tehdään aikamatkoja historiassa, kerrontahetkestä, vuodesta 1975, vuosiin 1961 ja 1925, jolloin ruukinkartanon isäntäväkeä kohtasi hurja onnettomuus

Hyppäykset menneeseen näkyvät kirjan visuaalisessa ilmeessä hienosti ruskealla toonatuissa sivuissa ja kuvituksissa. 

Viimeisessä luvussa saadaan vielä kurkistus myös nykyhetkeen.

 

Eva Frantzin ja Elin Sandströmin Ruukin salaisuus muistuttaa paljon viime vuonna ilmestynyttä Karin Erlandssonin ja Peter Bergtingin Yöjunaa: molemmat kirjat on painettu paksulle paperille, joka antaa oikeutta taidokkaille kuvituksille. 

Ulkoasultaan ne ovat viimeisteltyjä lahjakirjoja ja sopivat hyvin juhlapyhien rekvisiitaksi suklaakonvehtien ja joulukynttelikköjen kupeeseen. 

Ruotsalaisen Elin Sandströmin kuvitus Ruukin salaisuuteen on tummanpuhuvaa. Jännitys syntyy rohkeista tai erikoisista kuvakulmista. 

Tehokeino on arvatenkin tietoinen ja sen on tarkoitus vahvistaa tarinan jännitystä, mutta ovatko painossa muutamat kuvista tummuneet jopa hieman liikaa? 

 


Lisää joulukalenterikirjoja:

 

Sirkka Nuutila: Rosmariini ja valkoinen joulu. 24 tarinaa joulunodotukseen. Kuvittanut Olga Badulina. Avain 2021. 

Petteri Kaniini: Joulu on tulossa. Joulukalenterikirja. Suom. Nina Tarvainen. Otava 2021. 

Karin Erlandsson & Peter Bergting: Yöjuna, suom. Anu Koivunen. S&S 2020.

Kirsti Manninen & Ninka Reittu: Pandakaksoset joulun jäljillä. Otava 2020.

Maja Lunde & Lisa Aisato: Lumisisko, suom. Katriina Huttunen. S&S 2019.

Carlos da Cruz: 24 päivää jouluun. Suomentanut Ari Jaatinen. S&S 2019. 

Brigitte Weininger & Eve Tharlet: Tähtipuu ja muita joulutarinoita. Suom. Tuula Korolainen. Lasten Keskus 2017.

Toim. Tuula Korolainen: Ihan täysi tonttu! Runollinen joulukalenteri. Kuv. Virpi Penna. Lasten Keskus 2015.

Ulf Stark & Eva Eriksson: Suuren metsän joulu, suom. Kati Valli. WSOY 2014.

Anu Tuomi-Nikula & Nadja Sarell: Neposen joulu. Otava 2006.


 




 


 


 

 


 


 

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

6. luukku: Joulun valo vahvistuu muita auttamalla













Kirsti Manninen & Ninka Reittu: Pandakaksoset joulun jäljillä. 24 tarinaa joulun odotukseen, 97 sivua, Otava 2020. Graafinen suunnittelu Maija Vallinoja.

 




On aika tavatonta, että Kauppalehti  kiinnostuu lastenkirjallisuudesta. 


Toimittaja Laura Lähdevuori on haastatellut kirjailija Kirsti Mannista Pandakakoset joulun jäljillä- lastenkirjan tiimoilta. 

 

Haastattelussa todetaan, että kirja olisi ensimmäinen suomalainen joulukalenterikirja. 

 

Väite ei pidä paikkaansa. 

 

On niitä toki ilmestynyt aiemminkin ja lista tiedossani olevista kotimaisista ja käännetyistä joulukalenterikirjoista löytyy Karin Erlandssonin joulukalenterikirjan, Yöjunan, arvion yhteydestä.  

 

Kauppalehden haastattelussa Manninen kertoo saaneensa ideoita kirjan tarinaan lapsenlapsiltaan. 


Ähtärin eläinpuistoon tuodut pandat kiinnostivat lapsia, ja niinpä joulutarinan eläinsankareiksi valikoituivat hieman eksoottisemmat eläimet. 


 

Majakkatontut saavat eksoottisia vieraita.
Ninka Reitun kuvitusta Kirsti Mannisen lastenkirjaan
Pandakaksoset joulun jäljillä (Otava 2020). 



Pandakaksoset Bai ja Hei laskeutuvat kuumailmapallolla Suomenlahden saarelle. 

 

Ne toivovat saavansa apua valkopartaiselta mieheltä, jonka ne ovat kotimaassaan aiemmin tavanneet, tämän laskeuduttua  ”lentävällä keinutuolilla  Valkoisen vuoren huipulle”.  


Yksi keinutuolia vetäneistä ”sarvipäisistä koirista” oli loukannut jalkansa ja pandat auttoivat sitä. Kiitokseksi avusta he saivat taikalyhdyn, joka on nyt mennyt rikki.

 

Majakkatontut hoksaavat pian, kenestä on kysymys, ja matka Joulupukin luokse alkaa.

 

Historiallisista aikuistenromaaneistaan ja historiaa käsittelevistä lasten tietokirjoista tuttu Kirsti Manninen on selvästi halunnut valistaa lapsia vanhoista, yli sadan vuoden takaisista suomalaisista jouluperinteistä.

 

Sanastossa on paljon jo nykyaikuisellekin vieraita sanoja, kuten vesikorvo. 

 

Kirjan viitteellinen ikäsuositus, kolmevuotiaista ylöspäin, onkin varsin kunnianhimoinen. 

 

Uskoisin, että vanhaan suomalaiseen agraarikulttuuriin sidotut jouluperinteet kiinnostavat aikuisen perusteellisesti pohjustamina lähinnä esikoulu- ja alakouluikäisiä.

 

Tarina on pilkottu 24 lyhyeen lukuun, joita nimitetään saduiksi. Jokainen luku päättyy eräänlaiseen ”cliffhangeriin” sekä vuorovaikutukseen kuulijan ja lukijan kesken, kun arvuutellaan, mitä mahtaa tapahtua seuraavana päivän jatkuvassa luvussa. 

 

Toivottavasti aikuinen ääneen lukija malttaa oikeasti kuunnella lapsen spekulointia ja tarinan eteenpäin sepittämistä.

 

Mannisen joulukalenterikirja uudistaa kotitonttujen vanhaa perinnettä ja esittelee myös joukon aiemmin tuntemattomia tiettyyn erityisalaan paneutuneita tonttuja. 

 

Tekstissä puhutaan lipun virkkaamisesta,
mutta kuvituksessa tontulla on käsissään neulepuikot.
Ninka Reitun kuvitusta 
Kirsti Mannisen lastenkirjaan 
Pandakaksoset joulun jäljillä (Otava 2020). 



Itsenäisyyspäivänä pandat päätyvät lankatontun luokse, joka on juuri virkkaamassa Suomen lippua.

 

Kaunis lippu se olikin. Pian tontut jo levittivät sinivalkoisen lipun pöydälle. Lankatonttu selitti pandakaksosille, että valkoinen väri kuvasi Suomen hankia ja poutapilviä, ja siniset raidat kuvastivat järvien ja taivaan sineä. 

 

Lankatonttu virkkaa pandoille tonttulakit, joiden avulla niistä tulee tarpeen tullen näkymättömiä. 


Ninka Reitun kuvituksessa on lämpimän joulunpunaisen ja kynttilän keltaisen hehkun kontrastina pakkasen sineä. 


Isopäiset pandat ovat pääosassa kaikissa kuvituskuvissa. 



Pandat tutustuvat yli sadan vuoden takaisiin jouluperinteisiin.
Ninka Reitun kuvitusta 
Kirsti Mannisen lastenkirjaan 
Pandakaksoset joulun jäljillä (Otava 2020). 

 


Pandat tutustuvat vanhoihin suomalaisiin jouluperinteisiin mutta vierailevat myös päiväkodissa, sairaalassa ja kirjastossa. Siivoustonttu perehdyttää kehittelemäänsä tehokkaaseen joulusiivouskeksintöön.

 

Pandat saavat kyydin takaisin kotiin. 
Ninka Reitun kuvitusta Kirsti Mannisen lastenkirjaan 
Pandakaksoset joulun jäljillä (Otava 2020). 



Joulupukki löytyy lopulta ja taivaalle hulmahtavat komeat revontulet.


Pandat saavat kuulla, että niiden seikkailun mittaan osoittama reippaus, rohkeus ja avuliaisuus itse asiassa auttoivat korjaamaan lyhdyn ehjäksi.

 

Ja tietysti Joulupukki palauttaa ilmojen halki kiitävällä reellään pandat takaisin kotiin. 





tiistai 1. joulukuuta 2020

1. luukku: Tuoko yöjuna jouluvieraat jouluksi takaisin kotiin?









Karin Erlandsson: Yöjuna, kuvittanut Peter Bergting, suomentanut Anu Koivula, 221 sivua, S&S 2020. 

 

 


Joulukalenterikirjoilla on varsin pitkät perinteet. 

24 eri luvun avulla niissä helpotetaan joulun odotusta.

Karin Erlandssonin Yöjuna ei tosin sisällöltään ole kovin jouluinen. 

Tapahtumat käynnistyvät 11-vuotiaan Danjan vanhempien perinteisestä pikkujoulujuhlasta, joka järjestetään isovanhempien talossa junaradan varrella.


Jo viikkoja ennen jouluaattoa Danja, hänen isosiskonsa Nanda ja äiti ja isä muuttivat isoäidin luokse. Niin he olivat aina tehneet, se oli perinne, ja Danja ja Nanda hoitivat koulun itse. Siksi että ehtisimme olla kunnolla yhdessä, äiti sanoi. Ja siksi, että jouluna on tarkoitus viettää aikaa yhdessä, isä sanoi.


Jo edesmennyt isoisä on tehnyt pitkän uran
asemapäällikkönä ja Danja aistii vahvasti hänen
läsnäolonsa. Peter Bergtingin kuvitusta
Karin Erlandssonin lastenromaaniin
Yöjuna (S&S 2020). 

 

Kesken juhlien isoäiti katoaa ja Danja saa tietää taianomaisesta yöjunasta. 

Tyttö kohtaa junassa ja asemilla ihmisiä, joiden läheinen on hänen isoäitinsä tavoin mystisesti kadonnut.

Erlandssonin lastenromaanissa on mysteereitä ja sivuhenkilöitä hieman liikaakin. 

Kadonneiden ihmisten elämänkohtalot, heille tärkeät matkamuistot ja läheisten hämmennys vuorottelevat mutkikkaassa juonessa. 



Yöjuna koneiston ominaisuudet ovat
mysteerin ratkeamisessa keskeisessä osassa.
Peter Bergtingin kuvitusta Karin Erlandssonin
lastenromaaniin 
Yöjuna (S&S 2020). 
 

Isoäiti löytyy tietysti juuri parahiksi ennen joulua, ja Danja voi viettää perinteistä perhejoulua yhdessä vanhempiensa, isoäidin ja isosiskonsa kanssa.

Ruotsalaisen kuvittajan Peter Bergtingin kuvituksessa on vaikutteita animesta.  

Sivut ovat tavanomaista paksumpia, teksti taitettu sivuille väljästi ja kansikuva koristeellisuudessaan tavattoman kaunis. 

Yöjuna onkin selvästi suunniteltu joulun lahjakirjaksi.  


Joulu saadaan sananmukaisesti raiteilleen, kun
mummi löytyy, ja niin koko perhe voi keskittyä
joulunviettoon. Peter Bergtingin 
kuvitusta Karin
Erlandssonin lastenromaaniin 

Yöjuna (S&S 2020). 

 

Lisää joulukalenterikirjoja:

 

Kirsti Manninen: Pandakaksoset joulun jäljillä. 24 trinaa joulun odotukseen, kuv. Ninka Reittu, Otava 2020

Carlos da Cruz: 24 päivää jouluun, S&S 2019

Brigitte Weninger & Eve Tharlet: Tähtipuu ja muita joulutarinoita, suom. Tuula Korolainen, Lasten Keskus 2017

Tuula Korolainen (toim.): Ihan täysi tonttu, runollinen joulukalenteri, Lasten Keskus 2015

 

Tuutikki Tolonen & Liisa Kallio: Joulusatuja. 24 satua joulun odotukseen. Tammi 2013. 

 

Sylvie de Mathuisielulx & Mayana Itoiz: 24 tarinaa. Matkalla jouluun. Suomentanut Tittamari Marttinen. Vaukirja 2012

Ulf Stark & Eva Eriksson: Suuren metsän joulu, suom. Kati Valli, WSOY 2014

Anu Tuomi-Nikula: Neposen joulu, kuv. Nadja Sarell, Otava 2006

Sirpa Karjalainen: 24 askelta jouluun, useita kuvittajia, Lasten Parhaat Kirjat 2002

Eppu Nuotio & Liisa Kallio: Etsivätoimisto Jalka & Lamppu ja ihmeellinen tapaus, Tammi 1997 

Jostein Gaarder: Joulumysteerio, suom. Katriina Savolainen, Tammi 1992

 

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

1. luukku: 24 päivää jouluun!















Carlos da Cruz: 24 päivää jouluun. Suomentanut Ari Jaatinen, S&S 2019. 53 s. 




Joulukalentereilla on jo yli sadan vuoden perinteet. 

Kuluttamiseen kriittisesti suhtautuva jouluihminen virittäytyy tietysti joulun odottamiseen kirjallisten joulukalenterien avulla. Niistä riittää iloa vuodesta toiseen! 

Carlos da Cruzin joulukirjakalenterista voi kääntää joka päivä uuden sivun ja tutustua samalla uusin ja vanhoihin jouluperinteisiin. 

Joulupukin pajan johtajatonttu Kovapuupää keksii hieman väsähtäneiden tonttujen työkunnon motivaattoriksi idean. Jokainen tonttu saa valita seinältä yhden kortin ja kertoa, miksi tietty jouluun liittyvä valmistelu tai perinne on sille niin mieluinen. 

Joulupukin pajan johtajatonttu keksii keinot
tonttujen työkunnon nostatukseen.
 Da Cruzin kuvitusta kuvakirjaan 24 päivää jouluun (S&S 2019). 


Da Cruz on seulonut jouluperinteestä kiinnostavan valikoiman: lyhyet tekstit antavat infoa eri ikäisille joulun odottajille. 

Esimerkiksi television ensimmäinen joulukalenteriohjelma on peräisin jo vuodelta 1963. Jo antiikin roomalaiset nauttivat lämmintä maustettua juomaa, glögin edeltäjää sekä piilottivat mantelin puuroon. Perinteisen sähköisen joulukynttelikön on keksinyt ruotsalainen insinööri vuonna 1934.


Carlos da Cruzin tontut eivät ole olemukseltaan niitä kaikkein
 perinteisimpiä. Carlos da Cruzin kuvitusta 
kuvakirjaan 24 päivää jouluun (S&S 2019). 

Lastenkirjaentusiastia kiinnostaa piparkakkutaloon liittyvä maininta, jonka mukaan saksalainen kondiittori sai idean Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu -sadusta! 


Perinteisen joulunpunaisen rinnalla on myös rohkeampia
värisävyjä. Aukeamilla on lahjoja säkkiinsä keräävä joulupukki
ja koristeellisia ornamentteja. 
Carlos da Cruzin kuvitusta kuvakirjaan 24 päivää jouluun (S&S 2019).

Minulle ihan uutta tietoa on karjalaisten pesäpäivät, jolla tarkoitetaan joulunalusaikaa, jolloin koti on ollut tapana puhdistaa lattiasta kattoon.

Carlos da Cruz uusintaa joulun värimaailmaa  ja muotokieltä.Tutun joulunpunaisen kontrastina on pukin sininen ihonväri!