Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinteet. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. joulukuuta 2022

15. luukku: Joulua voi viettää monella eri tavalla

















Mira Mallius: Meri-karhun joulu. 32 sivua. Into kustannus 2022. 

 

 





Mira Malliuksen Meri-karhu tutustuu ystävänsä Frank-flamingon kanssa erilaisiin tapoihin viettää joulua. 


Kaksikolla ei ole aikaisempaa kokemusta, sillä kumpikin on yleensä joulun aikaan talviunilla. 

 


Meri ja Frank heräävät talviuniltaan hirmuiseen
tömähdykseen. 
Meri Malliuksen kuvitusta kuvakirjaan 
Meri-karhun joulu (Into 2022).



Joulupukin täpö täysi reki törmää Meri-karhun talviunipesään ja herättää karhun ja flamingon (!) kesken talviunien. 


Siinä rytäkässä reestä putoaa paketti, jonka ne nappaavat mukaansa ja lähtevät seuraamaan pukin reen jalasten jälkiä. 

 

Matkan varrella Meri ja Frank vierailevat erilaisissa perheissä: yksin asuvan vanhuksen, pariskunnan ja kahden lapsiperheen luona. 


 

Erilaiset perheet havainnollistuvat hauskasti
myös nukkekotimaisen läpileikkauksen avulla.
Meri Malliuksenkuvitusta kuvakirjaan Meri-karhun joulu (Into 2022).




Välillä on hyvä lepuuttaa korvia ja mieltä lumihangessa, mennä saunaan ja avantoonkin.  

 

Viimein löytyy Joulupukki, joka voi antaa paketin Kaino-ilvekselle.

 

Meri ja Frank toteavat tykkäävänsä joulusta eivätkä halua enää koskaan jättää yhtään joulua väliin.

 

 



Jänisten perheessä riittää hulinaa ja huisketta.
Meri Malliuksen kuvitusta kuvakirjaan 
Meri-karhun  joulu (Into 2022).


Mira Malliuksen kuvitus hohkaa hyvää mieltä, leppoisaa kotoilua ja lempeitä värejä.


Meri-karhusta kertoi myös sarjan edellinen osa, tätä joulukirjaa tietokirjamaisepi kuvakirja Meri-karhun suuri suku. Retkiä maailman karhulajien pariin (Into 2021). 






tiistai 14. joulukuuta 2021

14. luukku: Ihana joulu Eeliksen kanssa




 





 

 


Tita Rossi: Eeliksen joulukirja, 32 sivua, Bookcover / Studio Tita Rossi 2021.








Eelis on menossa nukkumaan ja miettii ääneen, montako yötä on jouluun. Fafa huutaa keittiöstä, että jouluaattoon on vielä kymmenen yötä. Yhtä monta, kuin ihmisellä on sormea, hoksaa Eelis.

 

Tita Rossi on julkaissut 1980–90-luvun taitteessa kuvakirjasarjan Isoveli Norsu (Otava).

 

Uudessa Eelis-pojasta kertovassa sarjassaan Rossi yhdistää lapsen arjen kuvaukseen myös yhteiskunnallista todellisuutta. 


Inspiraatiota on antanut pojanpoika ja Eelis-sarjassakin Fafa ja Fammu ovat tärkeitä sivuhenkilöitä. 

 

Eelis lähtee yhdessä pehmolelujensa kanssa junalla Korvatunturille joulun viettoon. Hän on kutsunut sinne myös parhaita kavereitaan ympäri maailmaa. 



Eelis ja pehmolelut saapuvat Korvatunturille perinteisellä
porokyydillä. Tita Rossin kuvitusta kuvakirjaan
Eeliksen joulukirja (Bookcover 2021).



Isovanhemmat kertovat Eelikselle jouluun liittyvistä perinteistä ja ohjeistavat myös Lapissa vaeltamiseen. 

Poika toimii ystävilleen vieraanvaraisena isäntänä. Kun mennään saunaan ja lumihankeen, todetaan eri kulttuureista tulevien vieraiden tunteita kunnioittaen, että "kaikki eivät halua riisuuntua".  
  
 
Kirjan lopussa Eelis herää päiväuniltaan. Onko kaikki ollutkin ”vain” unta? 
 
Sen voi jokainen itse päättää.



Osa vieraista nauttii suomalaista jouluruokaa, uuniriisipuuroa.
 
Tita Rossin kuvitusta kuvakirjaan Eeliksen joulukirja
 
(Bookcover 2021).
 
Tita Rossin mustalla tussiviivalla rajattu nelivärinen piirroskuvitus näyttää tavattoman freesiltä. 

On hyvä, että lastenkirjan kuvituksessa käytetään edelleen erilaisia tekniikoita.

Hauskana anekdoottina kirjan lopusta löytyy myös tekijän kiitokset tietylle tussikynä- ja paperivalmistajalle. 

Ammattilainen arvostaa hyviä työvälineitä!


 

Eeliksen joulukirjan lisäksi on aiemmin ilmestynyt Eeliksen kuumatka. 


Molemmat ovat ilmestyneet myös englannin- ja ruotsinkielisinä laitoksina Robin Michael Gibbsin ja Sören Viktorssonin kääntäminä.  





 



 

  

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

1. luukku: 24 päivää jouluun!















Carlos da Cruz: 24 päivää jouluun. Suomentanut Ari Jaatinen, S&S 2019. 53 s. 




Joulukalentereilla on jo yli sadan vuoden perinteet. 

Kuluttamiseen kriittisesti suhtautuva jouluihminen virittäytyy tietysti joulun odottamiseen kirjallisten joulukalenterien avulla. Niistä riittää iloa vuodesta toiseen! 

Carlos da Cruzin joulukirjakalenterista voi kääntää joka päivä uuden sivun ja tutustua samalla uusin ja vanhoihin jouluperinteisiin. 

Joulupukin pajan johtajatonttu Kovapuupää keksii hieman väsähtäneiden tonttujen työkunnon motivaattoriksi idean. Jokainen tonttu saa valita seinältä yhden kortin ja kertoa, miksi tietty jouluun liittyvä valmistelu tai perinne on sille niin mieluinen. 

Joulupukin pajan johtajatonttu keksii keinot
tonttujen työkunnon nostatukseen.
 Da Cruzin kuvitusta kuvakirjaan 24 päivää jouluun (S&S 2019). 


Da Cruz on seulonut jouluperinteestä kiinnostavan valikoiman: lyhyet tekstit antavat infoa eri ikäisille joulun odottajille. 

Esimerkiksi television ensimmäinen joulukalenteriohjelma on peräisin jo vuodelta 1963. Jo antiikin roomalaiset nauttivat lämmintä maustettua juomaa, glögin edeltäjää sekä piilottivat mantelin puuroon. Perinteisen sähköisen joulukynttelikön on keksinyt ruotsalainen insinööri vuonna 1934.


Carlos da Cruzin tontut eivät ole olemukseltaan niitä kaikkein
 perinteisimpiä. Carlos da Cruzin kuvitusta 
kuvakirjaan 24 päivää jouluun (S&S 2019). 

Lastenkirjaentusiastia kiinnostaa piparkakkutaloon liittyvä maininta, jonka mukaan saksalainen kondiittori sai idean Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu -sadusta! 


Perinteisen joulunpunaisen rinnalla on myös rohkeampia
värisävyjä. Aukeamilla on lahjoja säkkiinsä keräävä joulupukki
ja koristeellisia ornamentteja. 
Carlos da Cruzin kuvitusta kuvakirjaan 24 päivää jouluun (S&S 2019).

Minulle ihan uutta tietoa on karjalaisten pesäpäivät, jolla tarkoitetaan joulunalusaikaa, jolloin koti on ollut tapana puhdistaa lattiasta kattoon.

Carlos da Cruz uusintaa joulun värimaailmaa  ja muotokieltä.Tutun joulunpunaisen kontrastina on pukin sininen ihonväri!  





sunnuntai 16. joulukuuta 2018

16. luukku: Se raottaa ovea, ja vihdoin joulu on kaikkialla.










llona Pietiläinen: Tervetuloa jouluun! Säteilevät kodit, satumaiset ideat ja lempeät tarinat. Toim. Heli Bergius, 192 sivua,  Docendo 2018. Graafinen suunnittelu Eija Kuusela







Monet naistenlehdet julkaisevat nykyisin hyvissä ajoin ennen joulua teemanumeroita, jotka on pakattu täyteen kulloisenkin trendin mukaisia joulusisustuksia, -reseptejä ja lahjaideoita. 

2000-luvulla on ilmestynyt myös paljon jouluihanteita välittäviä lifestyle-kirjoja, joissa tuodaan esille ihanteellisen joulun perusasioita, vaihtelevin painotuksin. 

Tervetuloa jouluun ei kuitenkaan ole yltiö-makeileva joulukirja, vaan jokainen voi poimia siitä omaan elämäänsä sopivat jouluiset mausteet, tai olla poimimatta. Jonkun joulu voi tulla jo siitä, että pääsee näkemään toisten kauniita joulukattauksia. 


Tulppaanit eivät kavahda lumensekaista vettäkään.
Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 

Kirjassa todetaan, että ”Pienistä asioista tulee suuria, jos vain annamme niille luvan”  ja että ”Joskus vähemmän saattaa olla enemmän. Joulukoti voi näyttää juuri siltä kuin me itse tahdomme”. 

Valkoinen puutalokoti-blogia pitävä valokuvaaja ja sisustustoimittaja Ilona Pietiläinen on vieraillut erilaisten perheiden joulukodeissa. 

Kirjan lukija pääsee kirjaa selailemalla vierailulle koteihin, joiden eri ikäiset asukkaat jakavat parhaita reseptejään ja kertovat, kuinka itse virittyvät parhaiten jouluun. 



Jouluna muistetaan myös lintuja. Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 


Vaikka kirjan kodit ovatkin järkiään aistikkaasti sisustettuja, niissä on silti onneksi myös asumisen ja arjen tuntuakin.

Kirjassa on paljon kiinnostavia vinkkejä. Esimerkiksi tulppaanit pitävät kylmästä, joten ne voi laittaa maljakkoon, jossa on lunta! 

Perinteistä riisipuuroa voi terästää kuohukermalla. Aion oitis kokeilla kumpaakin itselleni ihan uutta vinkkiä joulun aikaan. 

 Pienen Melina-tytön jouluun kuuluvat myös yhteiset kirjanlukuhetket:

Illalla kaivaudutaan peittojen alle ja kuunnellaan satuja. Kirjoja voi välillä selailla, mutta silloin kuunnellaan, kun äiti lukee.
 
Joulutunnelmointia lapsiperheessä.
 
Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 

Tervetuloa jouluun -kirjassa ei turhia hötkyillä. 

Joulu tekeytyy vähin erin valmiiksi ilman turhaa stressiä ja säntäilyäkin:


Oman kodin joulu valloittaa pikkuhiljaa. Se kiipeää ensin pihalle, ja siitä se hiippailee kuistille. Se raottaa ovea, ja vihdoin joulu on kaikkialla.



Joulu ei liioin tarkoita vain koristeita ja kimallusta. Se on ennen kaikkea "tähtihetkiä ja aikaa rakkaiden kanssa". 

Varmuuden vuoksi kirjassa annetaan silti hyvä ja helppo neuvo, joka pätee niin arkeen kuin juhlaankin: 

Hengitä syvään ja rentoudu.














lauantai 15. joulukuuta 2018

15. luukku: Jouluseimen tarina














Pertti Luumi & Anniina Mikama: Pyhä Fransiscus ja jouluseimi, 48 sivua, Kirjapaja 2008.



Tämä kymmenen vuoden takainen tietokuvakirja on mennyt ilmestyessään minulta kokonaan ohi, mutta onneksi se tarttui matkaan lähikirjaston Tuo tullessas ja vie mennessäs -hyllystä jo aiemmin syksyllä.

Mikä mainio täydennys Lastenkirjahyllyn joulukirjakalenteriin. 

Pyhä Fransiscus ja jouluseimi kertoo Giovanni Francesco di Bernardonen eli paremmin  Fransiscus Assisialaisena tunnetun ja pyhimykseksi kuolemansa jälkeen julistetun miehen elämäkerran.  

Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä, eri lähteissä mainitaan vuodet 1181 ja 1188. Hän kuoli 1226.  

Pertti Luumin koostamaa Assisialaisen elämän tarinaa on erityisen kiinnostavaa lukea  tämän syksyn kotimaisten naisten sankaritarinoita kertovien kokoelmien jälkeen: tietokuvakirja kiinnostaa yhtälaisesti lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. 



Fransiscus viihtyi jo pienenä lapsena eläinten parissa. 
Anniina Mikaman kuvitusta Pertti Luumiin tietokuvakirjaan 
Pyhä Fransiscus ja jouluseimi (Kirjapaja 2008). 

Giovanni syntyi varakkaiden vanhempien lapseksi. Monien vanhempien tavoin he  tarkkailevat jatkuvasti poikaansa, arvuuttelevat hänen luonteenpiirteitään ja vahvuuksiaan ja suunnittelevat lapsen puolesta tämän myöhemmän elämän käänteitä.

Mutta poika osoittaa omintakeisuutensa ja omapäisyytensä jo varhain. Hän on kiinnostunut eläimistä ja niiden suojelusta sodankäyntiä ja valtataisteluja enemmän. 

Käänteentekeväksi nuorukaisen myöhemmän elämän kannalta muodostuu Pyhään maahan, Jerusalemiin ja Betlehemiin suuntautuva ristiretki, jonka jälkeen hän  omistaa elämänsä kristinuskolle. 



Päätös elämän suunnasta vahvistuu ja Fransiscus 
perustaa fransiskaanien veljeskunnan.Anniina Mikaman 
kuvitusta Pertti Luumiin tietokuvakirjaan 
Pyhä Fransiscus ja jouluseimi (Kirjapaja 2008). 

Fransiscuksella oli unelma saada viettää joulua Betlehemissä. Tämä suunitelma ei koskaan toteutunut mutta hän päätti rakentaa Betlehemin seimiasetelmineen omaan kotikaupunkiinsa. 


Ystävykset ja eräät harmaat veljet, joille Fransiscus myös kertoi suunnitelmansa, alkoivat kunnostaa luolaa jouluyötä varten. Paljon ei tarvittu. Vain seimi piti rakentaa. Maatilan tallista saatiin malli seimen psytyttämiseksi. Rakentamiseen riitti muutama lauta ja parru, ne saatiin maatilan omistajalta. Tämä tuntui aavistavan, että jotakin ainutlaatuista ja ennenkokematonta oli tapahtumassa. Häneltä saatiin oljet seimeen, ja muutahan ei enää tarvittu. Betlehemin talli oli valmis ottamaan vastaan joulyön sanoman ja jouluyön suuuren Vieraan.  


Jouluaaton seurue suuntaa luolaan rakennetulle seimelle.
Anniina Mikaman kuvitusta Pertti Luumiin tietokuvakirjaan 
Pyhä Fransiscus ja jouluseimi (Kirjapaja 2008). 


Jouluyönä Fransiscus lähtee seurueensa kanssa seimelle, missä pappi jakaa ehtoollisen ja luetaan Luukkaan evankeliumin tuttu tarina.

Tämän jälkeen seimiperinne levisi ympäri Italiaa ja Espanjaa ja vähitellen siitä tuli maaimanlaajuinen.

Anniina Mikama debytoi tänä vuonna historiallisella fantasiaromaanilla Taikuri ja taskuvaras (WSOY), mutta hän työskentelee myös kuvittajana. Mikama on tehnyt tarkkaa työtä historiallisten detaljien, mm. pukujen ja miljöön tallentamisessa.  



Lisää historian suurmiehistä kertovia tietokuvakirjoja lapsille ja nuorille:



Peter Sis: Elämänpuu, suomentanut Taina Wendorf, Karisto 2005 / Charles Darwin

Mauri Kunnas: Koiramäen lasten historia, Otava 2017

Tapani Bagge & Salla Savolainen: Hämeenlinnan Janne, kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius, Tammi 2015


Katri Kirkkopelto: Soiva metsä. Jean Sibeliuksen matkassa, Lasten Keskus 2015 

Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen, Maisa Tonteri: A sanoi Agricola, kuvittanut Pekka Rahkonen, Lasten Keskus 2016 

Guido Visconti & Bimba Landmann: Nerokas Leonardo, suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä, Lasten Keskus 2001 / Leonardo da Vinci 

Tiina Kekäläinen & Anna Vepsä: Taiteilijan matkassa. Juho Rissanen ja taidelokki Hönttiäinen maailmalla, omakustanne 2016 

Marjatta Säkkinen & Helmiriitta Honkanen: Poika, joka rakasti kukkia, Suomen Rauhanyhdistyksen keskusyhdistys 2006 / Lars Levi Laestadius 

Marjatta Levanto & Julia Vuori: Leonardo oikealta vasemmalle, Teos 2014 / Leonardo da Vinci

Marjatta Levanto & Julia Vuori: Eero, Otava 1994 / Eero Järnefelt 

Marjatta Levanto: Tonttukuningas kuoleman puutarhassa, Hugo Simbergin kuvia, Otava 1985