Näytetään tekstit, joissa on tunniste äänikirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste äänikirjat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 23. tammikuuta 2021

Vuoden suosituin äänikirja tainnuttaa kuulijansa












Carl-Johan Forssén Ehrlin: Kani joka tahtoi nukahtaa: nukutussatu kaikille iltakukkujille, kuvitus Irina Maununen, suom. Ulla Lempinen, Otava 2015.

 

Äänikirjana mm. Storytel-palvelussa, lukijana Eija Ahvo.

 

 

 

Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen julkistamien tilastojen mukaan viime vuoden myydyin kirja kaikista formaateista oli ensimmäistä kertaa äänikirja.

Ruotsalaisen käyttäytymistieteilijän ja NLP-valmentajan Carl-Johan Forssén Ehrlinin Kani joka tahtoi nukahtaa -äänikirjaa kuunneltiin tilastoinnin mukaan 68 100 kappaleen verran. 

Vertailun vuoksi Kirjakauppaliiton tilastoissa vuoden myydyin painettu kirja oli Barack Obaman elämäkerta Luvattu maa (50 100 kpl). 

Painettujen lasten- ja nuortenkirjojen TOP 20 -myyntilistalle mahtui viisi Mauri Kunnaksen teosta, ykkösenä Joulupukin joululoma (36 500 kpl). 

Kustantajien myynti kasvoi eniten sähköisten tuotteiden (äänikirjat, e-kirjat) osalta. 

Lasten- ja nuortenkirjojen myynti kasvoi edelliseen vuoteen 2019 verrattuna parin prosentin verran.

Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen eilen julkaisemasta tiedotteesta  ei käy ilmi, kuinka äänikirjojen kuuntelua seurataan.

Carl-Johan Forssén Ehrlinin satukuvakirja ilmestyi jo viisi vuotta sitten ja se suomennettiin saman tien. 

Kirjan suosio selittyy yksinkertaisella konseptilla: tarina unta vastaan kaikin keinoin taistelevasta kanista on kirjoitettu hyvin verkkaisella tempolla. 

Kirjaa lapselle ääneen lukevaa aikuista kehotetaan liioittelemaan äänenpainoja ja siten tehostamaan tarinan meditatiivista eli unettavaa vaikutusta.  

Alkuteoksesta tuli nopeasti – varmasti myös tekijöiden omaksi yllätykseksi – yli 40 kielelle käännetty menestys, joka oli pitkään The New York Timesin ja Amazonin myyntilistojen kärjessä. 

 

Kirjan on kuvittanut melko amatöörimäisesti haalein värein juuriltaan todennäköisesti suomalaislähtöinen Jonnköpingissä asuva kuvataiteilija Irina Maununen.

 

Forssén Ehrlin on julkaissut kanikirjan jälkeen myös kaksi muuta vastaavaa satukirjaa elefantista ja traktorista, joilla    niin ikään on vaikeuksia nukahtaa. Ne on kuvittanut yhdysvaltalainen Sydney Hanson, jolla on Irina Maunusta enemmän kokemusta lastenkirjallisuuden kuvittamisesta kaupallisille markkinoille.

 

Kanikirjan menestys selittyy kirjallisten ja kuvitustaiteellisten ansioiden sijasta kirjan konseptilla, joka lanseerattiin todennäköisesti otolliseen aikaan. 


Pienten lasten vanhemmat koukuttuvat nykyisin helposti kasvatusalan asiantuntijoiden erilaisiin vinkkeihin, käytänteisiin ja ismeihin. 

 

Iltasadun ”konsepti” on sinällään jo vanha ja vakiintunut, mutta Forrssén Ehrlinin mullistavana ja nerokkaana ideana oli – tulkintani mukaan – muuntaa lapsiperheiden arkista rutiinia rauhoittaa lapsi yhteisen viihdyttävän ääneenlukuhetken sijasta  enemmän vanhempien etua palvelevalla tainnutusrituaalilla, jonka jälkeen vanhemmilla todennäköisesti on enemmän yhteistä vapaata aikaa.

 

Kani joka tahtoi nukahtaa -äänikirjan menestys Suomessa viime vuonna saattaa selittyä myös sillä, että nukahtamisvaikeuksista kärsivät entistä enemmän koronaviruksesta johtuvien poikkeusjärjestelyiden stressaamat aikuiset. 

Ehkäpä he ovat huomanneet saavansa unen päästä kiinni Eija Ahvon lempeästi tulkitseman äänikirjan avulla? 

 

 

 

 

 

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

20. luukku: Joulukuusi ei tuo joulurauhaa
















Soiva joulukuusi, kuvitus Patricia Regan, 15 sivua, Tammi 2017.





Kartonkisivuisissa lastenkirjoissa riittää nykyisin valinnan varaa.

Yhdenlaisesta nykyajan  joulukirjahybridistä on kyse tässä amerikkalaisessa soivassa joulukuusikirjassa, joka oikeastaan kiteyttää itseensä paljon joulun kaupallista humua ja hössötystä.

Kirjassa on toki perinteinen etsi ja löydä -toiminto: jokaisella aukeamalla pyydetään etsimään kuviin piilotettuja yksityiskohtia. Tällaisenaan se soveltuu siis taaperoikäisen ensimmäiseksi joulukuvakirjaksi. 

Aukeamilla koristellaan joulukuusta, tehdään jouluherkkuja yhdessä joulupukin ja -muorin kanssa ja pakataan joulupukin verstaalla viimeisiä joulupaketteja.



Patricia Reganin kuvittaman Soivan joulukuusen (Tammi 2017) voi
pystyttää pöydälle 
kolmiulotteiseksi joulukuuseksi. 



Lukemisen ja tutkimisen jälkeen kuusen voi laittaa pöydälle kolmiulotteiseksi joulukuuseksi. 

Mitään kiinnitysmekanismia kirjassa ei ole, mutta pyykkipoika ajaa asiansa. 


Näiden toimintojen kautta kirja on ”ihan kiva”, mutta miksi ihmeessä se on pitänyt vielä viimeistellä aivan mauttomalla ja kovaäänisellä joululaulurenkutuksella?

Näissä äänitoimintoja sisältävissä kirjoissa olisi – koko perheen joulurauhan takaamiseksi – hyvä olla myös äänenvoimakkuutta säätelevä nappi!





lauantai 2. joulukuuta 2017

2. luukku: Joulu on ääniä täynnä













Mauri Kunnas: Kling! Hauskaa joulua, 14 sivua, Otava 2017.






Erilaisia äänitoimintoja sisältävät lastenkirjat ovat olleet viime vuosien ilmiö ja pienimuotoinen hittituote. Kirjat innostavat lasta interaktiiviseen vuorovaikutukseen kirjan kanssa. 

Nähtäväksi jää, kuinka pian erilaiset  äänitoimintoja sisältävät lastenkirjat jäävät  tablettien interaktiivisten sovellusten jalkoihin. 

Mauri Kunnaksen rakastetuista lastenkirjahahmoista on yhtä kaikki tehty tänä vuonna Paina ja kuuntele –toimintoja sisältävä katselu- ja kuuntelukirjasarja perheen pienimmille.

Sarjaan kuuluvat  tämän jouluteemaisen kirjan lisäksi Tööt! Äänekkäät autot, Tsirp, kesän äänet ja Herää, herra Hakkarainen.

Kartonkikirjan kuudella aukeamalla voi katsella Korvatunturin jouluisia valmisteluja ja äänitoimintonapista painaen saada taustalle myös äänimaisemat piparin rouskutuksesta, joululauluista, kulkusen kilinästä, lumen narskumisesta, poronkellon kalkatukseta ja hyvän joulun toivotuksesta.


lauantai 13. joulukuuta 2014

13. luukku: Jouluna laulattaa






Leena Järvenpää & Sanna Uimonen (toim.): Soiva joululaulukirja koko perheelle. Kuv. Terese Bast. Säestys Vilhelmiina Luokkanen, 79 sivua,  Tammi 2014.

Mauri Kunnas: Joulupukin soiva laulukirja, toimittanut Katariina Heilala. Sävellystaustat Matti Kallio, nuottipiirrokset Esa-Pekka Mattila. Graafinen suunnittelu Mirella Mäkilä ja Kirsti Maula, 80 sivua, Otava 2014.





Rouva Huulla on viheliäinen tapa piinata läheisiään näin joulun alla laulamalla erittäin epävireisesti sellaisia joululauluklassikoita kuin ”Jos ei jouluna ole lunta” ja ”Koska meillä on joulu”.  Viime päivinä on tehnyt mieli laulaa myös ”Juhannus on meillä herttainen”, mutta yhä yritän uskoa valkeaan jouluun.

Muutama vuosi sitten ryhdyttiin julkaisemaan useammankin kustantamon kautta erilaisia lintukirjoja, joiden avulla oli mahdollista opetella tunnistamaan eri lintulajien ääntelyä. Nyt tämä sama idea on jatkojalostettu myös lauluihin, joihin annetaan säestyspohjat. 

Viime vuonna ilmestyi Tammen kautta Soili Perkiön toimittama ja Terese Bastin kuvittama Soiva laulukirja: paina nappia ja laula mukana, jossa oli mukana 50 suomalaista lastenlaulua.

Terese Bast tunnelmoi monien klassisten joululaulujen kuvituskuvissa herkästi ja silti selkeään kuvailmaisuun pyrkien. Tässä aukeama yhdestä suomalaisten rakkaimmasta joululaulusta, Zacharias Topeliuksen runoon perustuvasta Varpunen jouluaamuna. Bastin kuvitusta Leena Järvenpään ja Sanna Uimosen toimittamaan Soivaan joululaulukirjaan (Tammi 2014). 


Nyt Tammi jatkaa vastaavalla joululaulujen kokoelmalla. Mukana on 30 perinteistä joululaulua ja bonuksena on vielä joulurunojen sikermä  Immi Hellenistä  ja Ester Ahokaisesta  P. J. Hannikaiseen ja Topeliukseen.

Jouluilon vieminen myös vanhuksille tai sairaille todentuu hyvin Leena Järvenpään saatesanoissa, joissa annetaan vinkki siitä, että soiva joululaulukirja tuo joulumieltä ja tunnelmaa myös niille, joiden voimat eivät enää riitä laulamiseen.

Mauri Kunnaksen Joulupukin laulukirja ilmestyi vuonna 2012, ja nyt siitä on tehty myös soiva versio, jossa on mukana 43 laulua. 

Tammen soivassa joululaulukirjassa käytetään säestyksenä ainoastaan pianoa, Otavan kunnasmaisessa versiossa on  enemmän variointia säestyksessä. Omaan korvaani niukempi säestys kuulosti miellyttävämmältä. 



Molemmissa kirjoissa on samanlainen helppokäyttöinen kuuntelumekaniikka ja mahdollisuus kuunnella lauluja myös kuulokkeiden kautta. Kirjoihin voi myös verraten helposti vaihtaa nappiparistot uusiin. 

Mauri Kunnaksen tuttu joulukuvasto löytyy myös Joulupukin soivasta
laulukirjasta
. Kunnaksen kuvitusta Katariina Heilalan toimittamaan
Joulupukin soivaan laulukirjaan (Otava 2014).