Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuorten tietokirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuorten tietokirjat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 9. tammikuuta 2023

Konstailematonta kehotietoa monenlaisille tytöille















Nina Brochmann & Ellen Støkken Dahl: Tyttökirja. Opas mieleen ja kehoon. Kuvittanut Magnhild Wisnes. Suomentanut Kirsi Kokkonen. 266 sivua. Into Kustannus 2022. 

 

 

 

Tytöksi kasvaminen on entistä haastavampaa, mutta onneksi löytyy Tyttökirjan kaltaisia apuneuvoja. 

 

Tyttökirjan ovat kirjoittaneet norjalaiset lääkärit, jotka esipuheessa epämuodollisesti toivottavat lukijan ”tervetulleeksi jengiin”.

 

Murrosikää ei tietokirjassa mystifioida. Rohkeasti ja lukijaa aliarvioimatta kirjassa kerrotaan monien ilmaisujen syntyperästä: 

 

Puberteetti tulee latinan kielestä, jossa se tarkoittaa ”kypsää” ja ”aikuista”. Sinä kypsyt vähän kuin hedelmä. Kukaan ei kuitenkaan syö sinua. Kypsymisellä tarkoitetaan vain sitä, että keho valmistautuu sisäisesti ja ulkoisesti siihen, että voit saada lapsia, mikäli niitä joskus haluat.

 

Kuukautiskipua ei hyssytellä, mutta sen helpottamiseen
tarjotaan monia vinkkejä. 
Magnhild Wisnesin kuvitusta
I
na Brochmannin ja Ellen Støkken Dahlin tietokirjaan Tyttökirja.
Opas mieleen ja kehoon
(Into 2022).  



Tyttökirja uudistaa kliseytynyttä ja tyttöyttä monin tavoin aiemmin vähätellyttä sanastoa. 

 

Häpyhuulien sijasta puhutaan vulvahuulista.

 

Ikäväksi koetun valkovuodonkin kuvauksessa halutaan muuttaa asennoitumista.

 

Ajattele mielessäsi pientä tunturipuroa. Se solisee alaspäin ja kuljettaa mukanaan kaiken, minkä yli se virtaa – esimerkiksi pieniä lehtiä ja oksia. Hieman samalla lailla toimii myös valkovuotosi. Se valuu emätintä pitkin alas ja huuhtoo pois bakteerit ja muut epätoivotut vieraat.

 


Kuvitus näyttää myös erilaiset kehonkuvat. Magnhild Wisnesin kuvitusta 
I
na Brochmannin ja Ellen Støkken Dahlin tietokirjaan Tyttökirja. 
Opas mieleen ja kehoon (Into 2022).   


Asioita vertaillaan ilman arvottamista: mitä hyötyä on rintaliivien käyttämisestä, mitä etuja tai haasteita on erilaisissa kuukautissuojissa tai siinä, ajaleeko kainalokarvat vai ei.  


Asioita ja tunteita ei esitetä ylhäältä annettuina, vaan annetaan nuorelle lukijalle välineitä niiden työstämiseen, omilla ehdoilla ja omista lähtökohdista käsin.


Myös aikuinen oppii paljon uutta, mikä on aina erityisen laadukkaan lasten ja nuorten tietokirjan erityinen piirre. 


Esimerkiksi yhden lepakko- ja rottalajin ja muutaman ihmisapinalajin lisäksi vain naisilla on kuukautiset. Kaikki muut eläimet onnistuvat aivan hyvin tulemaan raskaaksi vuotamatta verta joka kuukausi! 

 

Ekologisuuskin otetaan ajantasaisesti huomion esimerkiksi kuukautissuojia käsittelevässä osiossa  ja toisaalla muistutetaan myös siitä, kuinka kuukautiset säätelevät myös kehittyvien maiden tyttöjen mahdollisuutta koulunkäyntiin.  


Kirja huomioi myös sukupuolten moninaisuuden, sukupuoli-identiteettiin liittyvän pohdiskelun, mielenterveyden ja psyykkiset vaivat, ohimenevät ja ammattilaisen apua vaativat.



Kirjan kieli on selkeää ja siitä kiitos kuuluu myös suomentaja Kirsi Kokkoselle.  


Alkuteoksen norjan- ja englanninkielisiä lähdeluetteloita enemmän suomennoksen lukija hyötyy siihen liitetyistä suomenkielisistä lähteistä.

 

 

Lempeästi nuorta lukijaa muistutetaan myös siitä,
että jos omat voimat ehtyvät, apua voi pyytää rohkeasti ystäviltä
 tai ammattiauttajilta. Ina Brochmannin ja Ellen Støkken Dahlin
tietokirjaan
 Tyttökirja. Opas mieleen ja kehoon (Into 2022).   



Hyvin konkreettisesti Tyttökirja myös havainnollistaa sitä, kuinka asiallinen tieto vähentää tuskaa ja angstia, mitä murrosiässä on muutoinkin riittämiin. 

 

Voi tuntua kummalliselta, että kirjoitamme seksistä, mutta seanomme ettei sinun pitäisi vielä harrastaa sitä. Meill äonkutienkin hyvä syy kirjoittaa tämä luku.

 

Jos sinulla on tietoa seksistä,  sinun on helpompi asettaa omat rajasi. Tieto seksistä saa sinut tuntemaan olosi varmemmaksi omassa kehossasi. Osaat tulevaisuudessa myös paremmin suojatua raskaudelta ja taudeilta Nuoret ovat myös kertoneet , että heille on tullut positiivisempi ja rennompi suhde omaan kehoonsa, kun he ovat saaneet enemmän tietoa. Sitä me toivomme sinulle! 




Nelivärikuvien rinnalla on myös mustavalkoisia kuvia tytön
fysiologiasta.Magnhild Wisnesin kuvitusta I
na Brochmannin
ja Ellen Støkken Dahlin tietokirjaan
 Tyttökirja. 
Opas mieleen ja kehoon 
(Into 2022).  

 

Magnhild Winsnesin kuvitus havainnollistaa  selkein piirroskuvin naisen fysiologiaa. 


Päälukujen alussa on myös isompien aihekokonaisuuksien symbolikuvat, jotka huomioivat moninaisuuden esimerkiksi erilaisten kehonkuvien kautta.  


  

torstai 10. lokakuuta 2019

Turhat tunkkaiset luulot pois klassikoista, kieli poskessa, mutta asiantuntevasti















Maria Laakso: Taltuta klassikko! Kuvittanut Johanna Rojola. 216 sivua. Tammi 2019. 










Tamperelainen kirjallisuudentutkija Maria Laakso viittaa juuri ilmestyneellä nuorten tietokirjallaan  Taltuta klassikko! kintaalla aikuisten huolipuheelle liittyen nuorten vähentyneeseen lukemiseen.

Kirja on onnen omiaan yläkoulua päättävälle ja lukioikäiselle nuorelle, joka kamppailee äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla pakkoluettavien kotimaisten klassikkojen äärellä. 

Teos ei silti ole mikään oikotie onneen, vaikka Laakso itsekin puhuu kursailematta klassikkobluffista. 

Mainiosti olennaisen kiteyttävistä juonireferaateista huolimatta sen ydin on mielestäni aivan muualla.

Laakso osoittaa rivien välissä nasevasti sen, kuinka tärkein heräte lukemisen tajuntaa räjäyttävästä voimasta tulee toteen näytetyksi vain ja ainoastaan silloin, kun nuori itse omaehtoisesti oivaltaa lukemansa (klassikko)kirjallisuuden vivahteet ja ylivertaisuuden.  


Johanna Rojolan kuvituksissa hyödynnetään tehokkaasti
vain yhtä lisäväriä, joka on kunkin kohdeteoksen kohdalla
tarkoin valittu. Tehovärin käyttäminen oli yleistä 1950–60-luvuilla,
mutta se vaikuttaa yllättävän freesiltä! Rojolan näkemys  Minna Canthin
Työmiehen vaimon Homsantuusta Maria Laakson tietokirjassa
Taltuta klassikko!
(Tammi 2019). 

Maria Laakso antaa nykynuorille sopivan kokoisen työkalupakin klassikoiden selättämiseen. 

Laakso riisuu klassikkokirjallisuudesta kaiken pönötyksen, pölyn ja pöljän ajatuksen pakon edessä lukemisesta. Hän tuo kotimaisten klassikkojen opettamiseen kipeästi kaivattua anarkiaa. 

Minulla on ollut ilo olla vuosien mittaan useammassakin yhteisessä työprojektissa Maria Laakson kanssa. Hänen puhetyylinsä ja kielen tajunsa näkyy ja kuuluu tekstistä ällistyttävän tunnistettavana. 

Verbaalisesta tykityksestä ja kieli poskessa -tyylisestä huumorista huolimatta teoksen pohjalla näkyy ja kuuluu rautainen asiantuntemus ja vankkkumaton kunnoitus käsiteltyjä teoksia kohtaan. 

Laakson mukaan klassikoiden taltutukseen tarvitaankin ennen muuta reipasta retkimieltä ja hyviä istumalihaksia.


Johanna Rojolan potretti L. Onervasta ja Mirdjan
monista miehistä puhuu puolestaan! 
Rojolan kuvitus
Maria Laakson tietokirjaan

Taltuta klassikko! 
(Tammi 2019). 


Suomalaisen kirjallisuudenhistorian ja klassikkojen juonien nykykielistämisessä Laakso tekee todellisen kulttuuriteon. 

Hän käyttää nykynuorison rentoa ja värittynyttä puhekieltä kautta kirjan, yhtälaisesti teosten juonitiivistelmissä, kirjallisuudentutkimuksen eritystermien selityksessä kuin kirjallisuushistorian nasevissa koonneissakin. 

Arvatenkin Taltuta klassikko! tulee kulumaan myös kirjallisuudenopiskelijoiden käsissä ja siinä voisi eittämättä olla potentiaalia jopa yliopiston pääsykoekirjaksi. 

Saatan nyt syyllistyä liioitteluun, mutta uumoilen, että kirjallisuudenopinnot klassikoiden kirjallisuusanalyyseineen näyttäytyvät Laakson teoksen jälkeen monelle ammattiuraansa vasta suunnittelevalla nuorelle varteenotettavana ja KIINNOSTAVANA vaihtoehtona. 


Laakson luupin alla on kahdeksan keskeistä kotimaista klassikkoa, jotka esitellään kronologisessa järjestyksessä. Taltutus aloitetaan Kalevalasta, josta siirrytään Kiven Seitsemään veljekseen ja Minna Canthin Työmiehen vaimoon.


Johanna Rojolan näkemys Väinö Linnan Tuntemattoman
sotilaan
suhteista. 
Rojolan kuvitusta Maria Laakson
tietokirjaan
 Taltuta klassikko! (Tammi 2019).

1900-luvulta käsittelyyn tulevat Edith Södergranin runous, L. Onervan Mirdja, Aino Kallaksen Suden morsian sekä Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ja Väinö Linnan Tuntematon sotilas. 

Teokset käsitellään peräkkäin liki samalla metodilla, mutta silti mukavasti varioiden. 

Tekijöiden elämäkerrallisia tietoja tuodaan harkittuina nostoina, teokset kontekstoidaan aikaansa ja kirjalliseen keskusteluun, mutta samalla klassikoita tulkitaan siekailematta myös nykypäivän termien ja assosiaatioiden kautta. 

Juoni ja henkilöhahmot esitellään ja muutamien osalta tuodaan esille myös klassikoista tehtyjä adaptaatioita (mukana niin lastenkirjoja, elokuva- ja teatterisovituksia kuin maalauksiakin).  Letkeän vaivattomasti Laakso ujuttaa tekstiinsä myös kirjallisuudentutkimuksen avainkäsitteitä. Klassikoista on valittu järkiään hyviä katkelmia analyysin tueksi. 


Maria Laakso ei aliarvoi oletettuja nuoria lukijoitaan ja puhuu siis kursailematta myös kaanonista ja sen muodostumisesta muistuttaen heti perään kerkeästi, että tämäki teos  ”sivuuttaa monet hyvät kirjat ja nostaa framille vain tietyt”. Kyseenalaistaminen on vain hyvästä, ja jokainen voi tehdä myös omia klassikkolistauksia. 

Melkein voisin luulla, että kyseessä on äidinkielenopettajien kirjallisuuden ammattilaiselle antama tilaustyö. Tietokirjan alkuidea juontaa parin vuoden taakse: Laakso lähetti ideansa Tammen lasten ja nuorten Ihan totta! -tietokirjakilpailuun ja sijoittui nuorille suunnattujen tietokirjojen sarjassa toiselle palkinnolle.



Tänään vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.