Veera Salmi & Matti Pikkujämsä: ABC, kapybara lomailee, 48 sivua, Otava 2025.
Heikki Niska & Susanna Lahdelma: Hassun Kassun aakkoset. Kuukettu kustannus 2025.
Liisa Kallio: Pikku Papun aakkoslorut, 96 sivua, Tammi 2024.
Heikki Niska & Susanna Lahdelma: Hassun Kassun aakkoset. Kuukettu kustannus 2025.
Liisa Kallio: Pikku Papun aakkoslorut, 96 sivua, Tammi 2024.
Aakkoskuvarunokirjoja on lyhyen ajan sisällä ilmestynyt peräti kolme kappaletta.
Trendi kertoo nähdäkseni ennen kaikkea siitä, että kielitietoinen ajattelu ja kielen hyödyntäminen lapsen kehittyvien taitojen tukemisessa on huomioitu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmissakin aiempaa näkyvämmin.
Aakkoslorukirjat ovat konseptina vanha ja hyväksi havaittu.
Niissä leikki ja uuden oppiminen lomittuvat luontevasti toisiinsa.
Liisa Kallion Pikku Papusta on kasvanut jo iso tuoteperhe.
Kartonkisivuisten katselukirjojen lisäksi on ilmestynyt kuvakirjoja sekä laulukirjoja nuotteineen ja lastenmusiikkiesityksiä yhteistyössä Soili Perkiön kanssa.
Lastenkirjat ovat aina aikansa kuvastimia. Aakkoslorukirjoissa tämä näkyy erityisesti, kun kirjailija pyrkii valitsemaan eri kirjainten havainnollistamiseksi lasten ja aikuisten tuntemia ilmiöitä ja asioita.
Liisa Kallio on tehnyt runoja myös kaikkein pienimmistä ötököistä, esimerkiksi täistä, kirvoista ja banaanikärpäsistä:
Banaanikärpäsen
bongata voi brunssilta,
bakteerien buffetista
biojätepussista.
 |
| Tässä T-runossa kuvitus esittelee täin huushollia. Liisa Kallion kuvitusta aakkoslorukirjaan Pikku Papun aakkoset (Tammi 2024). |
Liisa Kallion Pikku Papun aakkosloruissa miljöö on aiempien sarjan kirjojen tavoin rajattu luontoon ja eläimiin.
Luontevat riimitykset ja runojen yhteismitallisuus antavat kokonaisuudelle jämäkkyyttä.
Jokainen aakkoston kirjain ja aakkosruno on saanut oman aukeamansa kuvituksineen. Kaikki aakkoslorut on myös sävelletty lastenlauluiksi, mukana nuotit ja kirjan kupeessa myös erillinen CD-äänite.
Heikki Niskan ja Susanna Lahdelman Hassun Kassun aakkoset hyödyttää kuvittajana debtyoivan Lahdelman selkeiden kuvitusten ja rauhallisen ulkoasun ansiosta parhaiten aloittelevaa lukijaa.
Niska on julkaissut aiemminkin lastenlyriikkaa.
Runot käsittelevät monia lastenrunouden suosittuja aihepiirejä, luonnon ja eläinten lisäksi löytyy runoja satuhahmoista ja maailman ihmeistä.
F-kirjaimen kohdalla hihkaisin ääneen, kun vanha kotikaupunkini Forssakin on päässyt runoon Fannin farmi!:
Fannilla oli Forssassa farmi,
töissä fantastinen Armi.
Eläimille onnen aika koitti,
Armi niille fagottia soitti.
Hän huolella hoiti karjan,
föönasi hevosen harjan,
lehmille laittoi froteesukat,
älkää palelko, eläinrukat!
 |
| Q-kirjaimen kohdalla päästään Qatarin ralliin. Susanna Lahdelman kuvitusta Heikki Niskan aakkoslorukirjaan Hassun Kassun aakkoset (Kuukettu kustannus 2025). |
Tietyt aakkoston kirjaimet ovat haastavia kaikille kolmelle kirjailijalle.
Q-kirjain on inspiroinut sekä Veera Salmea että Liisa Kalliota kuusta kertoviin runoihin, kun taas Heikki Niska ammentaa runoonsa aineksia Qatarin rallista!
Suurista yleiskustantamoista Otava on pitänyt ansiokkaasti suomalaista lastenlyriikkaa esillä sekä uuden että vanhemman lastenrunouden osalta.
Graafiselta yleisilmeeltään, typografioineen ja taittoineen Veera Salmen ja Matti Pikkujämsän aakkoslorukirja on loppuun saakka hiottu helmi – vaikka kirjalle nimensä antanut, ulkoiselta olemukseltaan some-ilmiöksikin noussut sympaattinen kapybara ei todennäköisesti olekaan se kaikkein iskevin ja helpoimmin mieleen jäävä aakkosrunojen eläinhahmo.
Salmen aakkosrunot ovat kertovia runotarinoita, joissa tutustutaan esimerkiksi Dingo Danieliin, joka perustaa tanssikoulun, Fanni-possuun, joka laulaa heviä HC-punkkia ja Gaian baarin gebardeihin, jotka litkivät glögiä ja pelaavat biljardia.
Ja löytyypä aakkoskimarasta myös J-kirjaimen kohdalta tunnelmaltaan kuulas runo "Joen tanssi", joka kertoo kahden jokihelmisimpukan melodramaattisesta romanssista.
Myös Salmen runoissa pienet ja vähäpätöiset hyönteiset ja jopa loiset pääsevät valokeilaan.
”Itikoiden koulussa” hyttyset treenaavat imukärsiään: ”Nyky-hydyt eivät enää vetäneetkään verta, / ne joivat vihersmuutia ja katselivat merta”.
”Torakoiden tärinäpäivässä” taidemuseon ikkunalaudalla torakkaperhe haaveilee kaakaosta, lämmöstä ja taiteilusta lainelaudalla.
Räväköiden hahmojen lisäksi Salmen aakkosrunoista löytyy myös tummempia juonteita, esimerkiksi runosta ”Uuttukyyhkyn suru”, joka kertoo epäonnisesta munien hautomisesta, kerta toisensa jälkeen. – – ”Sumupuu keinuu, on suru siihen juurtunut”.
 |
| Räväköiden visuaalisten tunnelmien lisäksi Matti Pikkujämsä luo kuvituksiinsa myös kuulautta ja surumielisyyttä, kuten tässä Uuttukyyhkyn surusta kertovassa runokuvituksessa. Matti Pikkujämsän kuvitusta Veera Salmen aakkosrunokirjaan ABC, kapybara lomailee (Otava 2025). |
Kielellistä maalailua ja suomen kielen rikasta ilmaisurekisteriä löytyy esimerkiksi runosta ”Yöystävä”:
Yö yltyy vyöryy meidän yli hyökyt myrskyy iltaan yhtyy, hyörii meitä hyssyttää, älä pelkää yöystävää.
Myöhä möyrii ryömii rynnii, hyrisee yömyrskyn yllä
työntää tyynyyn hämärää, älä pelkää pimeää.
 |
| Valtavan valaan dilemmasta voi halutessaan löytää jopa kommentin maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Matti Pikkujämsän kuvitusta Veera Salmen aakkosrunokirjaan ABC, kapybara lomailee (Otava 2025). |
Matti Pikkujämsän kuvitus on tuttuudestaan huolimatta freesiä. Hän on varma värinkäyttäjä. Tarvittaessa valittu väritys tukee runon harmoniaa tai riitasointuja.
