Täyden kympin selkokirja nuorille

Mimmu Tihinen: Kello tuhat, 64 sivua, Pieni Karhu 2016. 

Nyttemmin jo lakkautettu lastenkirjallisuuteen erikoistunut pienkustantamo Saarni kustannus järjesti vuonna 2012 yhdessä Selkokeskuksen kanssa kirjoituskilpailun, jossa haettiin uusia selkotekstejä nimenomaan nuorille lukijoille.

Erinäisten mutkien kautta voittajateksti, Mimmu Tihisen Kello tuhat, ilmestyi vasta viime vuonna.

Kilpailun kärkeen sijoittuivat myös Niina Mälkiän Liian pieni äidiksi ja Marja-Leena Tiaisen Kyttäyskeikka, jotka ilmestyivät Avain-kustantamon kautta vuonna 2014.  

Selkokirjojen määrä on ilahduttavasti noussut muutaman viime vuoden aikana. Tarjonnan lisääntyessä olisi mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että laadukkaat lasten ja nuorten selkokirjat esiteltäisiin muun lasten- ja nuortenkirjallisuuden rinnalla. 

Kaikki selkona markkinoitava lasten- ja nuortenkirjallisuus ei välttämättä aina osu maaliinsa: karikkoina voi olla pitkäpiimäisen tai hajanaisen tekstin lisäksi myös ulkokirjalliset seikat (esim. typografia, kuvitus tai kansikuva).

Mimmu Tihisen Kello tuhat on hyvällä tavalla pelkistetty selkokielinen romaani nuorille. Siinä ei ulkoisesti tapahdu kovinkaan paljon, mutta jännitteen tihentymisen aistii silti rivien väleistäkin. 

Arvonta heittää kahdeksatta luokkaa käyvät Jessen ja Ninnin tekemään parityönä kirjallisuusesitelmää. Jesseä ei voisi lukeminen vähempää kiinnostaa, mutta onneksi Ninni  on valinnut esitelmän kohteeksi ohuen runokirjan, jolla on hassu nimi – Kello tuhat. 

Ninnin valinta oli loistava. 

Meidän ei tarvinnut pitää esitelmää kirjasta. 

Me saimme pitää esitelmän vihkosta.  

Se olisi helppo homma! Ninni oli nero!  

Otin kirjastokortin kassista 

ja menin iloisena kirjan kanssa lainaustiskille. 

Lainaamisen jälkeen soitin isälle  

ja sanoin,  että olen kirjastossa. 

Isä oli yllättynyt. 

Hän oli luullut, etten käynyt koskaan kirjastossa. 

”Onpa outo luulo”, minä vastasin. 

Jalkapalloa harrastava Jesse ei ole lukumiehiä ja kirjoittaessakin hänelle tulee paljon virheitä. Ninniä jännittää luokan edessä puhuminen. Jesselle ja Ninnillä on kummallakin myös omat vahvuutensa, jotka pääsevät esitelmää tehdessäkin edukseen, kun nuoret ensin uskaltavat luottaa toisiinsa. 

Näin pienistä aineksista Tihinen sommittelee jäntevän ja humaanin kasvutarinan. Esitelmän teon etenemisen rinnalla sivujuonteena kulkee Jessen ja kotoa pois muuttaneen isän lähentyminen avioeron jälkeen.  Ilman turhaa tehostusta Tihinen osoittaa, että sekä lukeminen että liikkuminen vaativat treenausta, joka tuottaa ajan kanssa tulosta.

Mimmu Tihinen tiivistää oivaltavasti Jessen lukemiseen ja erityisesti runouteen liittyvät ennakkoluulot. Kirja toimiikin äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla hyvänä johdatuksena runouden lukemiseen!

Kello tuhat osoittaa, ettei vetävä tarina aina vaadi mutkikkaita juonenkäänteitä ja tapahtumien tykitystä. Tihisen tavasta tehdä arjesta  dramaturgisesti jäntevää tarinaa soisi monien kirjailijoiden ottavan oppia. 

Ainoa floppi on kirjan kansikuva, jonka tekijästä ei löydy mainintaa. Avonaiset, ilmassa leijuvat kirjat ja jalkapallo markkinoivat aika kömpelösti kirjan sisältöä. 

Selkokirjallisuus ei Suomessa vielä ole saanut ansaitsemaansa statusta ja tukitoimia. Jotta kirjailijat oikeasti pystyisivät paneutumaan ajan kanssa selkotekstien tekemiseen, pitäisi siihen olla myös rahoitusta ja kannustusta paljon nykyistä enemmän. 

Itsenäinen nuoruus luupin alle!

Tämä on taas hieno uutinen.

Werner Söderström Osakeyhtiö ja WSOY:n kirjallisuussäätiö ovat  nimittäin tänään julkistaneet nuortenromaanin kirjoituskilpailun, Tuhat ja yksi tarinaa nuoruudesta,  Suomi 2017 -juhlavuoden kunniaksi.

Kilpailun kautta etsitään uusia kaunokirjallisia tekstejä, jotka kertovat nuorten elämästä tämän päivän muuttuvassa suomalaisessa todellisuudessa. Pian satavuotias Suomi on monella tapaa uudenlaisessa tilanteessa. Miten tämä näkyy nuorten elämässä ja unelmissa – mitä he toivovat tulevaisuudelta, mitä pelkäävät? Minkälaisia tarinoita tästä ajasta syntyy?

"Kirjoittaessa astuu toisen ihmisen saappaisiin. Lukiessa niihin astuu myös. Aika hienoa, ja hyvin tärkeää”, kommentoi raadin jäsen, kirjailija Laura Lähteenmäki ja jatkaa: ”Saman tarinan voi lukea sadoin tuhansin eri silmin ja silti kokea jotakin yhteistä, yhdistävää, mieltä syvästi koskettavaa.”

"On tärkeää kirjoittaa tästä ajasta, koska tämän ajan tarkastelu auttaa myös ymmärtämään paremmin mennyttä - ja katsomaan tulevaan. Koen olevani etuoikeutettu, että pääsen lukemaan uusia, kiinnostavia tekstejä", toinen raadin kirjailijajäsen Salla Simukka kiteyttää.

Kustantamon tiedotteessa myös Siri Kolu toteaa istuvansa näköalapaikalla: "Odotan tarkkoja havaintoja siitä, missä maailma menee nyt, omalta kuulostavaa lausetta ja kieltä, huimia maailmoja. Jarrut pois. Sydän auki. Näppis tuleen. Me odotamme." 

Kilpailuun voivat osallistua kaikki kirjoittajat, jotka eivät vielä ole julkaisseet kaunokirjallista teosta nuorille. Kilpailuun osallistutaan ennen julkaisemattomalla suomenkielisellä romaanikäsikirjoituksella. Valmiin käsikirjoituksen mukaan tulee liittää myös korkeintaan kahden liuskan mittainen synopsis. Käsikirjoituksen aihe ja tyylilaji on vapaa. Rohkeat kokeilut ovat tervetulleita.

Kilpailutekstit toimitetaan tulostettuna 31.10.2016 mennessä osoitteella WSOY:n nuortenkirjat, Korkeavuorenkatu 37, 00130 Helsinki. Kuoreen lisätään merkintä ”Tuhat ja yksi tarinaa nuoruudesta”. Kilpailutöitä ei palauteta.

Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä, joka merkitään selvästi käsikirjoitukseen. Mukaan on liitettävä samalla nimimerkillä varustettu suljettu kuori, joka sisältää kirjoittajan nimen ja yhteystiedot.

Kilpailun kautta halutaan innostaa nuoria lukemaan enemmän kotimaista kaunokirjallisuutta ja löytämään myös lukemisen sähköinen ulottuvuus.    Tämän vuoksi kolme kilpailun parasta käsikirjoitusta julkaistaan sähkökirjana ja voittajakirja myös painetussa muodossa. Lisäksi voittaja saa 5 000 euron rahapalkinnon ja kaksi seuraavaksi tullutta kumpikin 1 000 euroa. Voittajat julkistetaan 22.3.2017, ja teokset ilmestyvät syksyn aikana. Bonnier Kirjat Suomi varaa oikeuden myös sijoittumattomien lupaavien tekstien mahdolliseen julkaisuun.

Kirjoituskilpailun raadissa istuvat kirjailijat Siri Kolu, Laura Lähteenmäki ja Salla Simukka sekä kustantamon edustajina kustannustoimittajat Ulla Huopaniemi-Sirén, Essi Kytöhonka ja Mirkka Hynninen.

Rouva Huu hyrisee tyytyväisyydestä. Nähtäväksi jää, tuleeko kilpailuun tuhat ja yksi erilaista tarinaa nuoruudesta, vai vähän vähemmän. Taannoiseen Otavan nuortenromaanikilpailuun lähetettiin määräaikaan mennessä 189 käsikirjoitusta.

Juuri tänään kopsahti rouva Huun postilaatikkon Otavan kilpailusta lunastettu Anne-Maija Aallon Syvään veteen.