”Oli aika ikävää menettää maailman paras ystävä”

Terhi Ekebom: Uusissa maisemissa. Englanninkieliset käännökset Viljami Jauhiainen. 65 sivua. Asema kustannus 2005.

Sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Terhi Ekebom (s. 1971) sai eilen Suomen Sarjakuvaseuran myöntämän Puupäähattu-palkinnon ansioistaan sarjakuvan tekijänä.

Äskettäin luin Ekebomin uusimman Kummituslapsi-sarjakuvaromaanin (Asema kustannus 2013). Sain pyynnön kirjoittaa siitä Kuvittaja-lehdessä 1/2014 alkavalle uudelle palstalle, jossa julkaistaan kuvakirjojen ja kuvitettujen teosten kritiikkejä.

Kummituslapsen arviota taustoittaessani tutustuin myös Ekebomin aiempaan tuotantoon, ja ihastuin erityisesti tähän Uusissa maisemissa -nimiseen sarjakuvaan. Mielestäni se sopii mainiosti myös nuorille, yläkouluikäisille ja sitä varttuneemmille lukijoille.

Kertojana on ehkä vähän toisella kymmenellä oleva esimurrosikäinen poika, joka joutuu vanhempiensa epävakaan elämäntavan takia muuttamaan jatkuvasti. Kirjassa on kaksi niukkatekstistä, kuvan ilmaisuvoimaan luottavaa tarinaa. Kuvitus on tehty siniharmaalle kuitupaperille, joka luo tarinalle poikkeuksellisen salamyhkäisen tunnelman. 

Käsinkirjoitettu tekstitys kuvien alla on pientä ja koukeroista. Tällainen lukemiseen liittyvä pinnistely tuntuu jotenkin oikeutetulta – koska pojallakaan ei ole helppoa, olisi kohtuutonta, että hänen tarinansa lukeminen olisi täysin vaivatonta! Kuvia katsoessa tulee syyllinen olo: aivan kuin pääsisi vakoilemaan pojan yksityisiä hetkiä ilman lupaa.

Ensimmäisessä tarinassa ollaan autossa ja pakomatkalla – jostakin jonnekin.

Tein takapenkistä oman kotini eikä minulla ollut yhtään hullumpi olla. Sain matkustaa makuuasennossa ja tehdä mitä halusin.

/ Ihan turhaan olin kuvitellut että koulussa oli muka pakko käydä.

Pienperhe päätyy Ruotsin laivalle. Poikaa laivan ritilärappuset – ja poikkeuksellinen tilanne? – pelottavat, mutta isä vakuuttaa hänelle, että kaikki järjestyy.

Ruotsin laivan ahdas ja vähän hektinenkin tunnelma todentuu hyvin kuvissa, joissa on todennäköisesti käytetty pastelliliitua ja tussia. Pojat eivät piittaa sovinnaisuussäännöistä. Paljon nuoruuden uhoa tihentyy oikeanpuoleiseen alakuvaan, jossa pojat näyttävät keskisormea ohi ajaville laivoille.  Terhi Ekebomin kuvitusta sarjakuvakirjaan Uusissa maisemissa, Asema kustannus 2005.  

Peliautomaattien luona poika tutustuu toiseen poikaan, joka neuvoo parhaat peliniksit. Pojat riehaantuvat yhteisyyden tunteesta ja varastavat ruuhkaisessa laivassa käsilaukun.

Uusi ystävä haluaisi pitää yhteyttä myös tulevaisuudessa, mutta tarinan tragiikka paljastuu tässä kohden. Kertojaminä oivaltaa, että hänen on totuttava varmasti vielä pitkään jatkuvaan irtolaisuuden tunteeseen: hänellä ei ole osoitetta eikä ehkä oikein edes identiteettiäkään uudessa kotimaassa. 

Pojan juurettomuuden ja ystävän kaipuu tihentyy riipaisevalla tavalla toteamukseen: "Oli aika ikävää menettää maailman paras ystävä."

Kakkostarinan voi tulkita jatkoksi edelliselle mutta se on tulkinnaltaan vieläkin monisyisempi. Pojan perhe asuu nyt autiotalossa. Hän löytää isänsä autosta kondomeja ja vieraita, perheelle kuulumattomia tavaroita, jotka hämmentävät häntä. Autiotalossa majailee todennäköisesti myös nuorisojengi, ja poika löytää heidän pornolehtiään.

Kuvakulmavalinnoillakin on merkitystä: usein poikaa kuvataan takaapäin: jurottavana tai omiin ajatuksiinsa uponneena. Terhi Ekebomin kuvitusta sarjakuvakirjaan Uusissa maisemissa, Asema kustannus 2005.  

Molemmat Ekebomin sarjakuvatarinat ovat sanomaltaan hyvin lohduttomia, ilman omaa syytään syrjäytyneen lapsen ahdistuksen ja epätietoisuuden kuvauksia, mutta silti niistä voi halutessaan löytää myös toivon säikeen. 

Pojan perusturvallisuus on ehkä sittenkin kunnossa. Hänellä on huolehtivat vanhemmat, jotka jostain syystä ovat ajautuneet viettämään kiertolaisen elämää. Tarinat pohjaavat Timo Teräsahjon novelleihin. 

Uteliaana ihmisenä ajattelin ensin hakeutua näiden novellien äärelle ja saada näin lisävalaistusta pojan elämästä, mutta yht´ äkkiä huomaan, että on mukavampaa saada itse kuvitella pojan elämä mieleisekseen!