Empo ottaa kantaa moniarvoisuuden puolesta

Pirkko Harainen & Ulla Virkamäki: Empo ja oikea ystävä. 32 sivua. Kustannus-Mäkelä 2014.

Tunnekasvatusta tukeville kuvakirjoille on entistä isompi tarve lapsiperheissä, päiväkodeissa ja kouluissa. 

Sama tilaus näkyy aikuisten tietokirjavalikoimien laventumisessa: tunteiden hallintaan ja itsetuntemukseen on tarjolla entistä enemmän kirjoja, joiden avulla työelämä ja perheen arki laitetaan parempaan kuosiin.

Pirkko Harainen työskenteli pitkään WSOY:n kustantamossa lastenkirjallisuuden ja erityisesti kuvakirjojen kustannustoimittajana ja suomentajana. Yhdessä Leena Lumpeen kanssa tehty Emma-sarja (WSOY 1998–2012) pureutui moniin lapsiperheelle tuttuihin  pieniin ohimeneviin ongelmiin.  

Haraisen uusin kuvakirjateksti ilmestyy nyt Kustannus-Mäkelän kautta, joka on profiloitunut lähinnä harrastekirjojen ja käännetyn kuvakirjallisuuden kustantajana. 

Tässä siis taas todiste siitä, kuinka pienemmät kustannuskentän toimijat poimivat nyt – syystä tai toisesta – isompien kustantamoiden hylkäämiä kirjailijoita ja kuvittajia omaan talliinsa!    

Haraisen ja lastenkirjallisuuden kuvittajana vasta aloittelevan Ulla Virkamäen kuvakirja leijonanpentu Emposta on tärkeä ja konstailematon kirja. Virkamäki debytoi kuvakirjan kuvittajana Anja Erämajan kuvakirjassa Lulu ja avaruuskoira (WSOY 2009).

Empo on empaattinen, hiljainen ja vähään tyytyvä pikkupoika. Hän ei pidä meteliä itsestään ja haluaa olla kaikille ystävällinen. Emposta onkin vaarassa kehittyä todellinen jees-jees-pikkumies, myötäilijä ja lapatossu, mutta onneksi tapahtuu käänne.

Aloittelevaa kuvittajaa Ulla Virkamäkeä on kiittäminen läpeensä sydämellisen
 ja samastumiseen houkuttelevan eläinhahmon visuaalisesta ilmeestä.
Empon olemus huokuu hyvää mieltä ja halua auttaa muita. Ulla Virkamäen
kuvitusta Pirkko Haraisen tekstiin kuvakirjassa Empo ja oikea ystävä
(Kustannus-Mäkelä 2014). 

Haraisen konstailematon teksti puhuttelee lasta ja antaa paljon aineksia  keskusteluun: 

Empo Leijona oli kaikkien mielestä mukava poika. Vähän hiljainen, mutta oikein ystävällinen ja avulias. Empo jaksoi kuunnella ja kysellä kuulumisia. 

Jos joku olisi joskus kysellyt, mitä Empolle itselleen kuuluu, Empo olisi ensin hämmästynyt ja tullut sitten tosi iloiseksi. Mutta kukaan ei huomannut kysyä.

Eläinyhteisö viettää laatuaikaa yhdessä.Ulla Virkamäen kuvituksen vehreä
väripaletti huokuu letkeää rentoutta, mutta Empon erityislaatu näyttää jäävän
vanhemmiltakin huomaamatta. Ulla Virkamäen kuvitusta Pirkko Haraisen tekstiin
kuvakirjassa Empo ja oikea ystävä (Kustannus-Mäkelä 2014). 

Leopardityttö Linda ymmärtää Empoa, ja pian puistoon ilmaantuu Paavo Pystykorva, joka muiden eläinten mielestä on hoopo ja erilainen. Mutta Empo terhentäytyy asettumaan Paavon puolelle. Yhdessä nämä kaksi erilaista voimistuvat ja löytävät myös omat vahvuutensa.

Empon kaverit ottavat uuden tulokkaan tietysti heti silmätikukseen, mutta Empo
uskaltaa ensimmäistä kertaa kyseenalaistaa myös ääneen toisten näkemykset. 
Ulla Virkamäen kuvitusta Pirkko Haraisen tekstiin kuvakirjassa Empo ja oikea ystävä (Kustannus-Mäkelä 2014). 

Empo ja oikea ystävä -kuvakirjassa on niukan tekstin rivien väleihin sälytetty paljon samaa kapinamielialaa kuin viime viikolla esillä olleessa Lepakkopojassa. Molemmissa kirjoissa päähenkilön tunnetason ongelmat näyttävät ratkeavan, kun he kohtaavat toisen samanlaisen, sielunkumppanin. 

Yhdenmukaisuuden nimeen vannovassa nyky-yhteiskunnassa tarvitaan myös lastenkirjoja, joissa esitellään rohkeita lapsia, jotka uskaltavat poiketa ruodusta! 

Ulla Virkamäen eläinhahmot ovat eloisia: pienillä nyansseilla hän ilmaisee tunnetilat ja niiden muutokset. Leijonapojan ilmeissä väreilee pientä kujemieltä, riemua, odotusta ja empimistä.  Empon ja kavereiden seikkailuista haluaisi lukea kernaasti myös lisää!