Karisto on tällä viikolla julkistanut kirjoituskilpailun, jossa etsitään lapsille tai varhaisnuorille suunnattua kuvakirjatarinaa.
Kilpailun
teemana on ROHKEUS, ja sen voi tulkita monella eri tavalla.
Suomessa ei ole hetkeen järjestetty kuvakirjakilpailuja.
Aiempi iso
satsaus oli WSOY:n julkistama pohjoismainen kuvakirjakilpailu vuonna 2004. Kansallisen
kilpailun voiton jakoivat (Katri Kirkkopelto & Suna Vuori
(Hirveää, parkaisi hirviö, WSOY
2005) ja Martti Ruokonen & Jukka
Laajarinne
(Mummon kone, WSOY 2005). Kärjen tuntumaan ylsivät myös Petra Heikkilän Kimurantti juttu ja Anne Vaskon Pom pom, jotka julkaistiin yhtä aikaa voittajateosten kanssa WSOY:n kautta.
Mummon kone
ylsi myös koko pohjoismaisen kisan
voittajaksi. Jukka Laajarinteen ja Martti Ruokosen räyhäkkään anarkistinen kuvakirja on kilpailumenestyksestä huolimatta jäänyt hämmentävän vähälle huomiolle pohjoismaisestakin vinkkelistä tarkesteltuna.
Vuosituhannen taitteessa Tammi
ja Lasten Parhaat Kirjat –kerho järjestivät yhdessä Kuvakirja 2000 -kilpailun, jossa kärkikolmikosta löytyivät
Riitta Uusitalo, Salla Savolainen ja Hannu Hirvonen.
Tammen aiempi kuvakirjakisa järjestettiin 1990-luvun taitteessa, silloin voittoisin oli Sakari & Marjut Heikkisen Sininen sävel (Tammi 1990) ja kunniamaininnoille
ylsivät Julia Vuori, Heli Tuhkanen ja Tuula Pystynen.
Tähän
mennessä kiistämättä merkittävin kuvakirjakilpailu järjestettiin Otavan toimesta
vuonna 1985. Sen voitti Raija Siekkinen.
Toiselle ja kolmannelle sijalle tulivat Sirkka-Liisa
Heinonen ja Jussi Syynimaa.
Siekkisen satutarinan kuvitti Hannu
Taina ja näin syntyi Herra Kuningas, joka on edelleen ainoa suomalainen
kuvakirja, joka on voittanut kuvitustaiteen arvostetun Bratislavan biennalen
Grand prix –palkinnon vuonna 1987.
Sirkka-Liisa Heinosen Mykkä tytär -tarinan
visualisoi herkästi Kaarina Kaila ja
nuori kuvittaja Maileena Kurkinen
kuvitti Syynimaan Poika ja variksenpoika
–tarinan.
1980-luvulla kotimainen
kuvakirja oli ankkuroitunut varsin tiukasti lapsen arkeen. Siekkisen ja
Heinosen sadunomaiset tekstit ammensivat klassisen sadun ja myyttien maailmasta ja
Syynimaan liikuntavammaisen pojan ja siipirikon variksen ystävyydestä kertova
tarina uudisti vammaisen lapsen prototyyppiä lastenkirjallisuudessa: pyörätuolia
liikkumiseen tarvitseva Pasi-poika on vammastaan huolimatta tasapäinen toimija
tarinassa.
Kariston
kuvakirjakilpailu keskittyy Otavan taannoisen kisan tavoin hakemaan vain hyvää
kuvakirjatekstiä. Kuvittaja tulee mukaan prosessiin vasta myöhemmin.
Rouva
Huu on iloinen ja otettu, että pääsi mukaan Kariston kuvakirjakilpailun raatiin,
yhdessä kirjailija Anneli Kannon, kuvittaja Matti Pikkujämsän ja kustannuspäällikkö
Sirja Kuneliuksen kanssa.
Juuri
nyt kuvakirjallisuus on nimittäin hyvää tekevässä liikkeessä ja parhaimmillaan uusi
kilpailu voi myös huojuttaa jo vanhentuneita oletuksia kuvakirjan kohderyhmistä,
tyylilajeista ja aihepiireistä.
Rouva
Huu huomaa aina terhakoituvansa uusista lasten- ja nuortenkirjakilpailuista,
koska ne voivat avata ovia niin moneen uuteen suuntaan.
Nykyisellään
isojen kustannustalojen kuvakirjatarjonnan määrällistä runsastumista suitsii
sarjoittuminen. Esikoistekijöiden on entistä haastavampaa saada kirjaansa ulos.
Otavan viime syksyn kuvakirjayllättäjä oli Pipsa Pentti, joka kirjoitti ja kuvitti esikoisensa.
Suomenruotsalaiset kustantajat S & S ja Förlaget ovat myös selvästi lisänneet kuvakirjojen määrää kustannusohjelmassaan.
Uudet pienet toimijat – esimerkiksi Etana Editions ja Books North – myös
haastavat rohkeilla kuvakirjalinjauksillaan isompia.
Nimimerkin
suojassa lähetettävät kilpatekstit antavat mahdollisuuden paitsi entuudestaan
tuiki tuntemattomille tekijöille, myös lastenkirjakuvittajille, joilla voi olla
ambitioita omien tekstien tekemiseen.
Kuvakirjatekstin tekeminen on viime
vuosina houkuttanut monia aiemmin aikuistenkirjailijoinakin tunnettuja,
esimerkiksi Inka Nousiainen, Sanna Karlström, Ville Sutinen, Essi Kummu, Ville Hytönen, Sanna
Tahvanainen, Riina Katajavuori, Johanna Venho ja Leena Parkkinen ovat innostuneet niukan kuvakirjatekstin tekemisestä.
Kenties kuvakirjakilpailu haastaa mukaan myös monet tietyn lajityypin edustajiksi leimautuneet lasten- ja
nuortenkirjailijat kokeilemaan kykyjään myös niukemman lastenkirjatekstin alueella.
Kariston
kilpailu töräyttää itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi fanfaarin uusille
kuvakirjateksteille – yllättäville tarinoille, arjen äkkikäänteille, salaisille
unelmille – ja siis, kilpailun väljää rohkeusteemaa vapaasti assosioiden myös
uusille rohkeille kuvakirja-avauksille.
WSOY:n
edellinen pohjoismainen kuvakirjakilpailu innosti Suomessa 600 osallistujaa ja Otavan kilpailuun tuli lähes 1000 tekstiä.
Nähtäväksi
jää, millaisia ennätyksiä Kariston kilpailussa rikotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti